maanantai 11. elokuuta 2014

Bryggeri Helsinki Weizen


Bryggeri Helsingin Baijeriin kumartava Weizen toi lisää kaivattua suomalaisväriä Alkon valikoimiin. Sofiankadun panimoravintola tunnetaan laadukkaista, tyylinmukaisista olutnautinnoista, joita voi hyvällä omalla tunnolla suositella aivan kaikille. Maistuvaa tekemistä olutta ja nauttijaa kunnioittaen, ilman suurempia kikkailuita tai kommervenkkejä. Tasapainoisia, puhtaan maltaisia ja nautinnollisia perusmakuja samassa paketissa.

Weizenia Bryggeriltä
Weizen oli toissavappuna avatun torikorttelipanimon ensimmäinen olut ja reilua vuotta myöhemmin sen tie on vienyt aina alkoholimonopoliliikkeemme tarjontaan saakka. Tämä Perlellä ja Magnumilla humaloitu pienpanimovehnäolut ei odotetustikaan ole tyylilajinsa halvimmasta päästä, joten pulloja kannattaa metsästää A-Marketin ylähyllyn tuntumasta (Alkon valikoima kun on esillä tyylilajeittain hintajärjestyksessä – huokeimmat pullot alimpana). Harmittelin ostohetkellä pullon pientä kokoa, sillä vehnäolutlasin kauniiseen täyttämiseen olisi puolilitrainen ainut sopiva valinta. Leikkisänä, joskin paikkansa pitävänä vastauksena myyjäneidiltä sainkin: ”pieni pullo, suuri hinta, siitähän meidät tunnetaan”. Jawohl! Hinta (4,95€/0,33l) tosiaan lienee jakava tekijä tämän oluen kohdalla, mutta mielenkiinto hyvän vehnäoluen metsästyksessä ajoi tilillä vilisevien numerosarjojen tuijottamisen ohi*.

*Eihän se toki uusi tieto ole, että kotimainen pienpanimo-olut ei hintavertailussa perinteisille saksalaisen hefeille pärjää, mutta toki viiden euron pullohinta 0,33-litraisesta oluesta pistää ostotilanteessa harkitsemaan. Alkon (yhtenä) syntinä onkin sen kiinteisiin prosentteihin perustuva katteen keräystapa, jossa lähtökohtaisesti arvokkaampi tuote kerryttää myös monopolin voittokassaa suuremmalla euromäärällä kuin halvemmalla sisäänostettu tuote. Oluen hinnan muodostumista voi ihmetellä Kaunis Humala-blogin Monopolaattorin avulla.

Bryggeri Helsinki Weizen
Haalea, samean keltainen, kumpuilevasti vaahtoava olut. Tuoksultaan keskirunsas, vaalean vehnäinen ja sopivasti hefehiivaista mausteisuutta henkivä. Ei juurikaan banaania, kevyelti muuta hedelmää, myös ripaus sitrusta – lämmetessään kevyt omenankin tuntu nousee esiin. Melko kuiva, tasapainoinen ja rehti – hieman witmäistäkin tuulahdusta joukossa tosin on. Toimii.

Maultaan hyvä, maistuvaa tekemistä tarjoileva olut alusta loppuun. Vaalea, keskirunsas yleisilme nostaa esiin maistuvan, kukkean sekaisen sitruksisen puristuksen joka kohoaa lopun sopuisan katkeraa kiriä vasten eloisana. Kohtalaisen kivasti loppuliuku pureekin, mutta varsin hyvin tyylillisissä rajoissa kuitenkin pysytään. Toinen hyvin esillä oleva elementti on melko runsaan, mausteisen hiivaisuuden sekä happamahkon makean, vaalean sävyisen vehnän pyhä symbioosi. Maustepuoli tehostaa sitruksen vaikutusta hienoisen pippurisella potkullaan ja täydentää komeuden todella hienosti. Kevyelti banaania, purukumia sekä varovaisesti muuta hedelmäisyyttä. Myös hentoa, mansikkaista marjaisuutta on taustalla. Pirteä, tuntumaltaan yllättävän kokonaisvaltainen ja sopivan runsas – ei aukkoja, vaan tasapainoista, maistuvaa menoa.

Tuomio: Oivallinen, suunmyötäinen hefe, joka tarjoaa sopivaa pirteyttä ja purevuutta mausteisemman syvyyden sekä vehnän tanssahtelun vastapainoksi.

Pisteet: 34/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti