Rekola / Hiisi Kaksi Kotia Choco-Cherry

• Tyyli: Aromatisoitu olut (Kirsikka-suklaa-stout)
• Alk%: 4,5
• Panimot: Rekolan Panimo, Fiskars, Suomi / Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Kaksi kotia kotipihalla...

Pari vuotta sitten tallailin Fiskarsin kylän raittia ja ihastelin alueen inspiroivaa miljöötä. ”Panimohan tänne pitäisi saada”, tuumin mielissäni – saatoinpa sen ääneenkin ohi mennen tokaista. Rekolan Panimo sitten kuuli kutsun ja pakkasi kamppeensa Mäntsälässä pakun perään ja siirsi toiminnan ruukkimaiseman kutsuvaan käsityöläisyhteisöön. Vanhoja kujeita ei kuitenkaan unohdettu, eikä hyväksi havaittuun linjaan tehty muutoksia – hyvä niin, sillä näin sai jatkua myös Hiisin kanssa yhteinen Kaksi kotia-kollaboraatioprojekti.  Kaksi panimoa, hikinen päivärupeama ja pari kauhallista mausteita, siinä kupletin juoni lyhykäisyydessään. Kaksikotinen hyötykasvimme tyrni aloitti oluiden iloittelun onnistuneesti eikä Kuuma kurpitsakaan varmasti ketään kylmäksi jättänyt – itse en sen suhteen apajille ehtinyt pientä maistiaista lukuun ottamatta.

Näin pimenevän syksyn kynnyksellä koitti seuraavan kotoilijan vuoro ja sen matka alkaa Fiskarsista. Puolilitraiset, varsin komean etiketin omaavat pullot levittäytyivät Jyväskylään viime viikon kuluessa ja lisäksi saatavuutta lienee ainakin pääkaupunkiseudulla… Britteihin nojaava, suklainen stout on saanut mausteekseen myös kutkuttavaa kirsikkaa. Henkilökohtaisesti karsastan suklaan ja marjojen yhdistelmää ruokapuolella, mutta sepäs ei tähän taida liittyä. Katsotaanpa, kuinka ilta pimenee ja olut hupenee…

 Rekola / Hiisi Kaksi Kotia Choco-Cherry

Tumma, talvinen olut on lähes mustaa, varsin runsasvaahtoistakin. Tuoksu on tumma, paahteinen ja kevyesti kahvisen hapan. Ei järin rönsyilevä, suht mieto ja ihan mukava - hieman suklaisen kuiva. Kirsikka on yllättäen todella selvästi läsnä ja toimii varsin mainiosti.

Maultaan keskirunsas, kokonaisuutena sopuisan toimiva. Tumma, suklaisen paahteinen yleisilme on hieman kuiva, aavistuksen kahvista kitkeryyttä kätkevä - ehkä hienoista happamuuttakin on puolivälin korvilla tarjolla. Loppumaussa jauhemainen suklaa saa hieman enemmän jalansijaa ja se esittelee kuivahkon oloista, aidompaa puoltaan ilman Nestlen esansseja. Toki hienoista, tumman levymäistä makeuttakin lopusta löytyy. Kirsikka jää alkuun hieman arvoitukseksi, mutta kyllähän taustalla on sellaista soljuvaa marjaisuutta ja juuri ennen lopun suklaista puristusta löytyy jopa punaviininsävyistä, ajan kanssa melko vahvaksikin voimistuvaa punaista marjaisuutta. Ehkä hieman töitä sen esiin kaivaminen aluksi teettää, mutta sen löydyttyä ei jää epäillystä aiheesta – kirsikaksi nimeäminen tosin olisi ilman ennakkotietoja vähän hankalampi temppu, mutta pirteä, hieman hapan makeus paljastaa sen kortit. Tuntumaltaan keskirunsas, ehkä asteen verran liian innokkaita hiilihappoja sisältävä paketti.

Tuomio: Syksyyn ja alkutalveen hyvin istuva, lopulta varsin syviäkin makuja tarjoileva stoutelämys, joka kantaa suklaan sävyjä sen kuivemmissa muodoissa. Paahdetta, hyvin läsnäolevaa kirsikkaa ja kahvista terää keveyteen nähden hyvässä järjestyksessä. Koleammilla keleillä jäänee hieman jalkoihin, mutta vielä toimii hyvin.

Yleinen, hallinnoiva kuivuus ja hiilihapot lienevät pieniä kompastuskiviä. Mutta, makuasioita...

Pisteet: 34/50