- Tyyli: American Pale Ale
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi
- Muuta: Äänekosken Citymarketin Keitele-sarjan kolmas olut
Äänekoski on ollut median kuohunnan keskiössä Metsä Groupin
biotehdasinvestoinnin myötä, mutta löytyy vahvan teollisuusperinteen omaavasta
kunnasta paljon muutakin. Esimerkiksi olutta… Omaa panimoa ei Äänekosken
historia tunne, mutta tekevä kauppias saa paikallisolutta myyntiin kysymällä
naapurilta. Äänekosken Citymarketin kauppias Mika Lankinen ja jyväskyläläinen
Panimo Hiisi ovat viime keväästä lähtien juonineet Ääneseudulle sijoittuvaa
Keitele-olutsarjaa, joka esittelee liitoskunnan asutuskeskuksia. Rukiinen Keitele-olut aloitti sarjan vuosi
sitten ja joulupöytään paikalliset kantoivat savuisempaa Konginkangasta. Saagan puoliväli ylitettiin tänä keväänä, kun
maltaisten makujen äärellä matkaava nautiskelija johdatettiin Sumiaisten suuntaan. Huhujen mukaan Suolahden vuoro on syksymmällä ennen
joulupöytään iskevää Äänekosken
nimikko-olutta.
Vaikka alueen nimikko-oluiden viisikko onkin jo vuoden
vaihteeseen mennessä pantu, kaupattu ja varmasti nautittukin, ei kauppiaan
sanojen mukaan ole syytä vaipua epätoivoon. Äänekosken Kaupunkisanomien
haastattalussa kerrotaan nimittäin seuraavaa:
Keitele-olutta pannaan yksi satsi Keitelejazzin aikaan, näin olen suunnitellut. Olen minä muutakin suunnitellut: ei tämä tähän jää. Minulla on jo seuraava olutsarja mielessä, Lankinen kertoo salaperäisesti.
 |
| Kuva: Sami Rahkonen |
Sumiainen on jo julkaistusta olutkolmikosta ensimmäinen,
jonka kaadan lasiini. Keitele-sarjan saatavuus on rajoittunut melko lailla Lankisen
mestaroiman Äänekosken Citymarketin hyllyihin, mutta yhytin jokusen pullon
jokin aika sitten myös Tampereen Fröökynän Herkusta – ilmeisesti levikkiä on nyt
ollut myös muualla Pirkanmaalla ja aina Raumalla saakka. Vaalea kesäolut on
humaloitu hiljalleen suosiotaan kasvattavalla saksalaislajikkeella, Mandarina
Bavarialla ja sen kyljessä seikkailee hymyilevä tikku-ukko – poikamies arvatenkin…
Sumiainen tuli nimittäin tunnetuksi 80-luvulla perustetusta
poikamiespankista. Luovaa hulluutta ilmentäneen hankkeen puuhamiehenä toimi
silloinen kunnanjohtaja Esko Santala, joka rekrytoi parikymmentä paikallista
poikamiestä puolituntista videonauhaa varten. Sumiaisten kesämessuilla esitetty
nauha iski kymmentuhatpäiseen yleisöön voimalla ja kunnan poikamiehet saivatkin
yli tuhat vastausta. Jokunen pariskunta tämän pilotinomaisen maajussillemorsian-tempauksen myötä
syntyikin ja nyt jatkoa seuraa oluen muodossa – Sumiainen on poikamiehen olut…
Pitkän linjan poikamies istui saunan rappusilla siemaillen vaaleaa, virvoittavaa olutta. Ovi paukahti selälleen ja tyttöporukka pelmahti nauruin saattelemana keväthankeen. Tyynen silmäilyn päätteeksi mies tuumi hiljaa mielessään: ”Kevät on poikamiehelle vaarallista aikaa.”
 |
| Hiisi Sumiainen |
Kirkas, kullankeltainen olut kauniin valkealla vaahdolla.
Tuoksultaan se on mukavan pureva, pirteä ja kesään sopiva. Viljaisaa, vaaleaa
maltaisuutta, heinikkoisen ruohoista tunnelmaa, pientä sitruksen vivahdetta
sekä kevyenlaista hedelmäisyyttä. Ehkä orastavaa mausteisuuttakin löytyy.
Maultaan suoraviivaisempi, edelleen toimiva. Tuoreen
ruohoinen, kevyen yrttinen purevuus sivaltaa mukavan ronskilla voimakkuudella.
Lopussa sen seuraksi nousee kevyempää kukkaisuutta sekä vienonlaista
sitruksisuutta. Jotain pientä maustemaista kuivuuttakin löytyy.
Hiilihapoiltaan terävä, kokonaisuuteen hyvin sopiva.
Kokonaisuutena hyvin tasapainossa oleva, kohtalaisen runsasta makumaailmaa
tarjoileva kesäolut.
Tuomio: Vaaleaa mallaspohjaa vasten on lyöty hyvä annos
suoraviivaista purevuutta ja tuoreutta. Toimii…
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti