Karmaiseva tuomion hamsteri! |
- Tyyli: Brown Ale
- Alk.%: 5,8
- Panimo: Ridgeway, Reading, Englanti
Readingin kaupunki lienee monille tuttu lähinnä
divarijalkapallosta, mutta Alkon pitkäjänteisen työn ”ansiosta” hiljalleen myös oluesta.
Kaupungin ylpeys, Ridgewayn panimo on jo jonkin aikaa ollut vakiokasvo
monopolimarkettimme uutuuslistoilla – oli kyse sitten kesä-, syksy-, talvi-,
joulu-, pienpanimo- tai kevätsesongista, löytyy yksi readingläinen aina listoilta.
Välillä ihan muutenkin vain...
Panimonahan Ridgeway tuntuu olevan perushyvä, perinteisemmän
linjan brittiläinen eli tarjolla on järjestään tasapaksua, vähäeleistä ja
sinällään laadukasta tekemistä, joka uponnee vähän laajemmallekin rintamalle.
Keskitien kulkija, ilman suuria nousuja tai laskuja. Kuviossahan ei
periaatteessa ole mitään vikaa – perushyvät brittioluet maistuvat toki allekirjoittaneellekin
– mutta kun otetaan huomioon Alkon kauniisti sanottuna suppea olutvalikoima,
alkaa todella ihmetyttämään miksi samainen panimo, jonka mikään olut ei edusta
lähellekään lajinsa parhaimmistoa keikkuu toistuvasti listoilla. Ehkä Ridgeway
vain on ahkera tarjoaja Alkon hakuihin, mene ja tiedä…
Tällä kertaa valikoimiin saapui brown ale nimeltä Hamster of
Doom. Olut onkin osuvasti valmistettu Alkon syksyistä brown ale-hakua varten,
josta se tiukkojen testien jälkeen selvisi voittajana valikoimaan. Tästä tuskin
yllättyi eräs pohjanmaalainen hiihtäjäkarpaasikaan… Oluen etiketti on
rehellisesti sanottuna karmein mitä vastaan on tullut ja se oikeastaan toimikin
suurimpana kuriositeettinä ostopäätöstä tehdessä – oma vaikutuksensa oli
oluthyllyn tutulla yllätyksettömyydelläkin…
Mutta kuten sanottua, perusbritit maittavat yleensä ihan
mukavasti eikä Ridgewayn linjassa suurempaa moitittavaa ole aiemminkaan ollut.
Tällä kertaa lasiin kaatuikin oikein kehuttava olut – kaikesta nurinasta
huolimatta… Siltikään en ymmärrä panimon laajaa ”suosimista” Alkon suunnalta…
Ridgeway Hamster Of Doom |
Punertavanruskea, vuolaasti vaahtoa luova olut koleaan ja
himmenevään kevätiltaan. Tuoksu on oikein miellyttävä, kohtalaisen runsas ja
pehmeä. Tumman puhuvaa, rehdin leipäistä maltaisuutta sekä miellyttävää
pähkinäisyyttä – jopa hienoista paahteisuutta löytyy. Matkassa on kevyempää
kuivahedelmäisyyttä, kohtalaista toffeekaramellia. Vienoa, puumaista
mausteisuutta sekä ohut yrttinen sivallus. Toimii..!
Maultaan varsin kehuttava brown ale. Tunnelma on rusehtavan
tumma, maltaisen pehmyt ja sopivasti pähkinäistä, puumaista kuivuutta
ilmentävä. Makumaailma on syvän oloinen, riittävän runsas ja mukavan
tasapainoinen. Tummahkoa, pinnaltaan imeltyneen karamellista, limppuista
maltaisuutta, pähkinää ja puumaista kuivuutta. Taustalta löytyy kevyttä
mausteisuutta, ohutta rusinaan viittavaa kuivahedelmää sekä kevyttä paahteen
tuntua. Tunnelmaa halkoo kevyt, ruohoisen yrttinen sivallus… Oikeastaan aika
valloittava olut kokonaisuudessaan.
Tuntumaltaan se on keskirunsas, pienikokoisilla joskin
terävän oloisilla hiilihapoilla vahvistettu. Ajoittaista soljuvuutta, riittävää
jämäkkyyttä ja syvänlaista makumaailmaa…
Tuomio: Todellinen kolean kevätillan nautinto!
Tasapainoinen, konstailematon, rehti ja maistuva brittiolut. Ridgewayn vastaan
tullutta parhaimmistoa, helposti!
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti