 |
| Mieluisa yllätys Leivonmäellä... |
Käväisin viikon alkamisen kunniaksi visiitillä Heinolan
Heila Lähiruokatorilla. Sahti-, makkara- ja glögi-ostosten lisäksi piipahdin
myös takahuoneen puolella jututtamassa Titta Pihamaata ja Mikko Hasua –
Pihamaan Viinitilan, Viini-Heilan ja Pihamaan Panimon taustavoimia siis.
Kävimme läpi yritysten toimintaa ja tuotteita, mutta kurkistimme myös
Viini-Heilan sekä Pihamaan Panimon tiloihin. Pyörähdys oli antoisa ja kolmen
yrityksen keskinäistä asettelua selventävä, mutta myös jääkaapin ja vatsan sisältöä
täydentävä. Tapaamisen jälkeen suuntasin nimittäin ostoksille lähiruokatorin
puolelle luonnollisesti sahti- ja viinihyllyn kautta lihatiskin suuntaan… Myös
Heilan lounas tuli taas toimivaksi todettua, joten mikäpäs siinä lähteä
iltapäivän orastaessa kohti kotipuolta.
Pysähdyin matkalla vielä piiraanhakuun Leivonmäelle viime
kesänä auenneeseen Karoliinan Kestikievariin, joka jatkaa alkuperäisen
Karoliinan Kahvimyllyn tarinaa. Tämä pysähdys yllättikin paikallisen
olutharrastajan positiivisesti, sillä ensimmäinen asia ovesta tultaessa oli
kyltti: Jukolan aito sahtivierre 18,00 (3 litraa)! Meinasi mennä pullat väärään
kurkkuun, mutta en niitä onneksi vielä ollut ehtinyt ostaa…
 |
| Valmiiksi hiivattu vierre pitäisi ohjeen mukaan olla helppo käyttää sahdiksi... Jahka tuotteen malttaa ensin sulattaa... |
Jutustelin aiheesta Kestikievarin avuliaan myyjän kanssa ja sain kuulla, ettei kyse ollutkaan suoranaisesta uutuustuotteesta. Jukolan Sahtivierre oli ollut myynnissä jo vuoden päivät ja se on etenkin näin joulun alla osoittautunut varsin suosituksi tuotteeksi. Itselleni tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun kuulin ko. tuotteen olemassa olosta ja saatavuudesta. Kyseessä on kolmen litran kanistereissa myytävä, valmiiksi hiivattu ja pakastettu sahtivierre, jonka mukana tuleva ohjeistus opastaa tuotteen käytössä. Vierteen valmistaa Kestikievarin yhteydessä toimiva Jukolan Juusto tai pikemminkin sen juustomestari, Leivonmäkeä Sahdin SM-kisoissakin edustanut Markku Liias.
Soittelin siltä istumalta Markulle ja hän avasikin minulle vierteensä syvimpiä saloja. Koska Leivonmäki sijaitsee Itä-Hämeen sahtialueen reunamilla on tuota perinnettä harjoitettu myös Markun kotitilalla sadan vuoden ajan. Sahdilla on kuulemma ollut paikkansa juhlien sulostuttajana ja talkootöiden jouduttajana tälläkin alueella ja tottahan kulttuuria on hyvä pitää yllä! Vaikka vierteen voisi hankittujen lupien puitteissa valmistaa rosteriastioissa juustolankin puolella, valmistaa Markku vierteensä omalla maitotilalla, haapapuusta valmistetuilla välineillään. Reseptiikka ja valmistustapa ovat pysyneet samoina sukupolvien ajan: sahtiin tulee ohran ohella vehnää ja ruista, mutta vierrettä myös keitetään. Katajaa käytetään kuurnan reunoilla, mutta koko pohjaa niillä ei vuorata.
Ehdimme rupattelemaan pitkän puhelun aikana aiheesta enemmänkin, mutta lähimuistini tila tuntuu olevan rajallinen. Jukolan tilan sahdinvalmistuksesta löytyy kuitenkin mainintaa jostain 50-luvulla kirjoitetusta kirjastakin ja hiljattain tilan piharakennuksesta on löytynyt myös vihkonen, jossa prosessi ja reseptiikka on kuvattu tarkoin...
Joka tapauksessa käyttövalmista (heh) vierrettä löytyy hyvinkin läheltä Jyväskylää hyvien yhteyksien varrelta ja mikä parasta, löytyy samasta osoitteesta verrattomia leipomotuotteita ja juustoja! Win win, vaikka millä porukalla olisi liikkeellä. Eiköhän yksi satsi lähde testiin täälläkin jahka muuttohommat saadaan ojennukseen.
J-P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti