Panimoinen & Lemmes Hämeen Hitain

Hidas hämäläinen...

Hämeen Hitain on kaikessa rauhassa kypsynyt aito omenasiideri. Sen valmistukseen on käytetty vain pikkuhiljaa kypsyneitä kanta- ja päijäthämäläisiä omenoita sekä aivan pikkiriikkinen ripaus sokeria. Ja kun vettä on käytetty vain pesuihin, niin täysmehupitoisuus on tasan 100%. Suositellaan nautittavaksi turhia hötkyilemättä hyvässä seurassa ja mieluusti jonkin hyvän sapuskan kyytipoikana.

Vaikka Panimoinen & Lemmes vasta kartoittaa oman toimintansa käynnistelyä, on ensimmäiset kaupalliset juomat pantu käymään jo viime syksynä. Lepaalla valmistettu Hämeen Hitain tuli vastaan jo joulun jälkeisellä viinitilakiertueella, jolloin syksyn sadosta kypsynyt siideri lepäili viinitilan uumenissa odottaen keväistä julkitulemistaan. Näytepullo tätä rutikuivaa siiderielämystä löysi tiensä lopulta myös Jyväskylään ja toimi näin ensikosketuksena Ville Bisterin ja Jyrki Pylväksen toiminnan hedelmiin. Rehtiä siideriä siis tarjolla ja sitä tulee ajan myötä olemaan markkinoilla enemmänkin. Tästä ja kaksikon muista suunnitelmista voi lukea aiemmasta esittely jutusta: Panimoinen & Lemmes.

Hämeen Hitain on lännenhenkisesti nimetty, rutikuiva siideri, jossa maistuvat kotipuutarhojen omenapuiden sato. Täytyy myöntää, ettei siideri koskaan ole ollut Olutkellarissa kovinkaan vahvassa roolissa, mutta ehkä jonkinlaisesta buumista voidaan täälläkin puhua - etenkin viinitiloihin tutustuminen on tuonut pöytään runsaasti maistuvia, aidon kesäisiä ja toimivia makuelämyksiä. Asia voidaan ehkä kääntää myös niin, että olen hiljalleen alkanut löytämään niitä aitoja, ei-teollisia tuotteita esanssiliemien joukosta. Hyvää siideriä Suomessa joka tapauksessa tehdään, ne vain pitää massasta löytää eli kohdistaa katseensa Panimoinen & Lemmes -duon kaltaisiin pientoimijoihin ja mainitsemiini viinitiloihin.

Panimoinen & Lemmes Hämeen Hitain

Samea, keltainen, pullosta purkautuva siideri. Tuoksu on tuoreen omenainen, yllättäen hieman punertavan pehmyt joskin myös vihreää kirpakkuutta viriävän raikas. Raikas, kesäinen ja runsaan puutarhaomenainen. Kuin omenapuun juurella seisoisi.

Maultaan selvästi kirpakampi, tuore ja hyvin kuiva. Vihreää, vaaleaa pirteyttä, sopivan rapeaa omenan happamuutta. Omaan suuhun ehkä jopa liiankin kuivaa… Makumaailma on tuoksua kevyempi ja yleisilme on kuivuudesta huolimatta kesäisen pirtsakka. Pisteliäät hiilihapot täydentävät tuntua sopivasti. 

Tuomio: Tuoksultaan herkullinen, maultaan hieman suoraviivaisempi. Laadukas, maistuva sekä ehdottomasti tutustumisen arvoinen tuttavuus. Vahva suositus kuivan, tai no, hyvin kuivan siiderin ystäville. Näistä kavereista kuullaan vielä!

Siideriarvosana: 8,5 / 10