Jyväskylän uunituore pienpanimotapahtuma, Olutsatama, tuli
katsastettua jokin hetki sitten ja sen tunnelmia purettiin jo yhden blogijutun muodossa. Paikalla tuli tosiaan pyörähdettyä yhden pitkän päivän verran ja kuten
todettua, tarjonnan laadussa ei löytynyt valittamisen sijaa. Hekumallista menoa
alusta loppuun.
Tuskin olin tapahtuman nimikkolasia saanut käteen kun
kaarinalaispanimon edustaja lipui luokseni nippu flyereita kourassaan. Parit
sanat siinä vaihdeltiin kun tie jo veikin kohti Radbrewn tiskiä. Mukaan
löyttäytyi sopivasti myös tuttu Hop Hunters –seurue ja suun mukaista tavaraa
tuntui kaikille löytyvän. Koska juomalistat loistivat poissaolollaan, olin
rakentanut pohjataktiikkani Panimo Duunin Jounin perjantain nostojen varaan.
Ivy Mikea lasiin siis ensimmäisenä. Ei tarvinnut pettyä:
Radbrew Ivy
Mike Double India Pale Ale
Double IPA / 8,5% / Radbrew, Kaarina
|
" A Double IPA that leaves no hophead
cold. Tons of mellow bitterness combined with heaps of aroma hops". True dat, ei voi väittää
vastaan. 105 IBUa Columbuksen, Warriorin ja Centennialin voimin sitrusmaisia ja
kukkaisia piirteitä ja trooppista tuntumaa unohtamatta.
Rapea, runsas ja reilun aromaattinen. Kaikki greipin sävyt
löytyy mausta, lopetus on hivenen pihkainen. Vaaleaa, leikittelevää tropiikin
hedelmää, jämäkkää, karamellivivahteista maltaisuutta. Erinomainen aloitus
festarille, todella kova suoritus ja miellyttävä ensikosketus
kaarinalaispanimon oluisiin. 40/50
Naapurista löytyi sopivasti paikallispanimo HIISI, jonka
tiski notkui taas vaihteeksi kutkuttavaa makusteltavaa. Täällä tulikin
piipahdettua tiuhaan ja esimerkiksi myöhäisillan Iku-Turso kruunasi pitkän
päivän. Auringon pilkahtaessa iltapäivän edetessä oli kuitenkin bretta-tuunatun
double IPAn aika. Tätä humalan metsästäjät kehuivat Suomen parhaaksi double
IPAksi ja kyllähän tuossa jäljillä oltiin… Hemmetin kova ja lisälasillinen oli
myöhemmässä vaiheessa enemmän kuin pakollinen. Huh!
Hiisi Bruxellensis Lupus
Double IPA / 9,0% / HIISI, Jyväskylä
|
Hedelmäinen, greippisen pureva ja monisyinen. Mausteista
tuntua, sopivaa tallimaisuutta. Hyvää, vähän saisonmaista farmhouse vibaa
henkivä double IPA. Vai souriko se nyt sitten on? Humalointi on joka
tapauksessa hyvässä roolissa edelleen, vaikkei tätä Hupulukseen herkästi
sotkisikaan. Hieno variointi, erinomainen brettadiipadaapa. 42/50
Tapahtuma-alueen alanurkasta ei tuntunut pääsevän pois
kirveelläkään ja mikäpä siinä hyvän oluen äärellä rentoutuessa. Nurkkakojussa vaikuttanut joensuulainen
Panimo Honkavuori oli ehtinyt toimimaan vain muutaman viikon ajan. Illan aikana
vaihdeltiin siinä jokunen sananen ja ilmeisen hyvän vastaanoton on uusi panimo
saanut. Alkuun keskitytään valloittamaan Pohjois-Karjala, mutta kyselyitä on
tullut mm. Helsingin ja Jyväskylänkin suunnalta. Tervetuloa ja tuokaa Heiliä
tullessanne!
Honkavuoren Heili
Hefeweizen / 6,6% / Panimo Honkavuori, Joensuu
|
Sahtimainen, pyöreä, banaaninen ja runsas. Alusta loppuun
asti herkullinen, hieman makeanlainen, kypsää banaania ja mukavaa mausteisuutta
yhdistelevä makuelämys. Ehkäpä parhaimpia hefejä mitä lasissaan on pidellyt.
Vahva aloitus joensuulaisilta! 38/50
Ruosniemen tiskillä ruttotartunta oli selviö. Vuoden, tai
vissiin puolitoista, kypsynyt kollaboraatio-barley wine oli omiaan hetkeksi
viilenneen alkuillan lämmikkeeksi ja sitä makusteltiin kotiolutnäytöksiä
tapahtumassa pitäneen, Maltainen-blogia ja useampia kirjaprojekteja läpi
vetäneen (Sahti & Rakkaudella Pantua) ja edelleen vetävän Laitisen Mikan kanssa.
Ruosniemi / Hiisi Konttorirutto
Barley Wine / 9,5% / Ruosniemen Panimo, Pori & HIISI, Jyväskylä
|
Runsas, intensiivinen, lämmin ja rusinaisen makea.
Konvehtimaista marmeladia, kypsää hedelmää, limppumaista toffeeta ja lopussa
mukavaa katkeruutta. Hieman pihkaa, paljon ruskeita, syviä sävyjä ja soljuvaa
tunnelmallisuutta. Hidasta nautittavaa, alusta loppuun puhuttelevaa tekemistä.
Mmmm… 40/50
Sittemmin tie vei HIISIn vapaalle vaihtaneen työmies-Topin
johdatuksella pohjoisempien makujen äärelle eli Maistilan tiskille, missä
sattuikin ”sopivasti” olemaan taas HIISI-kollaboa tarjolla. Happaman virkistävä
berliner weisse 2 Bad 4 You on jo panimokaksikon neljäs liian pahan (to bad) yhteistyön tulos ja samalla ensimmäinen joka
omalle kohdalle on sattunut. Sopivan kevyt välipala melko tuhdin aloituksen
jälkeen.
Maistila / HIISI 2 Bad 4 You
Berliner Weisse / 4,0% / Maistila, Oulu & HIISI,
Jyväskylä
|
Kirpakka, hapan ja
raikas berlineri joka omenaisessa tuoreudessaan on hyvin pirteä ja kesään
istuva kokonaisuus. Saa myös suun sopivasti supistelemaan, sen verran löytyy
hyvää happamuutta. Vaalea, viljavan vehnäinen – aika tyylipuhdas,
suoralinjainen mutta silti mielenkiintoinen. 35/50
Ja minnekäs siitä suotta liikkumaan kun hanarivi oli täynnä
ennenkokemattomia makuja. Maistila kun on allekirjoittaneen kiertänyt tähän
asti hyvin kaukaa. Aidatulla alueella ei pohjoisen panimokaan päässyt
kellaristia onneksi karkuun. Lasiin tällä kertaa uusiseelantilaisittain
(Motueka & Nelson Sauvin) humaloitu, kuivakka ja sopivan hapan saison.
Maistila Mahana NZ Saison
Saison / 5,9% / Maistila, Oulu
|
Runsaan hedelmäinen, trooppisen kutsuva. Purevaa sitrusta,
kevyttä havuisuutta ja lopussa esiin nousevaa mausteista hiivaisuutta.
Kesäinen, monikäyttöinen ja runsaan maun lisäksi sopivan tasapainoinen, hieman
haastavakin. On hyvä. 37/50
Ja vaihteeksi sitten HIISIn tykö. Fuck hops, drink bocks! Jo
vain. Paikallislegenda Hannu Nikulaisen 20 000:n arvioidun oluen kunniaksi
pantu Doppelbock, Nikulator, julkistettiin jo jokin aika sitten ja se oli
luonnollisesti maistettavien listalla kun baarien puolella ehtii nykyisin niin
vähän aikaansa viettämään. Magnumilla ja Hallertauerilla humaloitu,
runsasmakuinen ja kaunis doppeli on kerännyt paljon kehuja eikä syyttä. Illan
hämärtyessä piti vielä lisää kipaista hakemassa. Mmmm...
HIISI Nikulator
Doppelbock / 8,5% / HIISI, Jyväskylä
|
Makean maltainen, imeltyneen siirappinen, hivenen suklainen
ja rusinaisen hedelmäinen, jopa luumuinen, sävykkyys saa vastapainokseen vienoa
mausteisuutta, lopussa sopivan purevaa yrttistä katkeroa sekä kuivemman
leipäistä puolta maltaan juokosta. Monipuolinen, lämmin, syvä ja
runsasmakuinen. 40/50
Tuhdista ja tummahkosta kevyempään ja vaaleampaan.
Honkavuoren ensimmäinen kaupallinen vedos oli hyväpiirteinen APA eli Joki, joka
on yksi panimon vakiotuotteista. Näppärä ja toimiva.
Honkavuoren Joki
American Pale Ale / 4,5% / Panimo Honkavuori, Joensuu
|
Honkavuoren joki
virtaa omia reittejään. Olut kuljettaa nautiskelijansa hedelmäiseen ja
raikkaaseen pale ale -maailmaan. Joki on vaalea täysmallasolut, viiden eri
maltaan sekoitus. Joki koostuu useiden humalalajikkeiden pienistä virroista,
jotka kietoutuvat toisiinsa Joen pyörteissä.
Sitrushedelmien monipuolisen kirjon sekä kevyen
trooppisuuden alta löytyy myös ripaus yrttistä tuoreutta. Sopivan katkera,
raikas ja kevyt. Vahvuuteen nähden kuitenkin ilahduttavan ryhdikäs, joskin
paikoin suoraviivainen ja hivenen ”kova”. Virheetön, maistuva ja toimiva –
oivallinen kesäjuoma. 33/50
Jotenkin skeptisenä seurailin Sangenin poppoon touhuja
kevään aikana. Tällä viittaan luonnollisesti enemmänkin esiintymiseen
Olutsataman esillepanijoiden joukossa kuin itse panimoprojektin organisointiin,
mutta niin vain torniolaistenkin ständi oli satama-aukiolle pystytetty.
Taktiikanmukaisesti Tšekki Pilsiä hakemaan ja panimon edustajistoa jututtamaan.
Oma tuotantohan Torniossa ei ole vielä käynnistynyt ja
tapahtumassa esitellyt oluet olivat lähtöisin muiden panimoiden sammioista.
Suitsutettu Tšekki Pils on valmistettu Tornioonkin laitteistoa toimittavan
tahon toimesta Tsekeissä, mutta tarkempaa tietoa ei tiskillä satuttu
muistamaan. Joka tapauksessa tarjolla oli niin puhdaspiirteistä pilsiä kuin voi
vain kuvitella eikä tässä varmaankaan pidä väheksyä tsekkivaikutteden
läsnäoloa. Toisena oluena hanassa oli APA, joka oli valmistettu Maistilan laitteilla.
Pils tulee korvaamaan peruslagerin Tornion Panimon valikoimista ja mikäli se
tälle tasolle saadaan jatkossakin, ei maitokaupan hyllyköiden edessä paljon
tarvitse janojuomaansa arpoa.
Tornion Panimo Tšekki Pils
Pilsener / 4,7% / Tornion Panimo (Sangen), Tornio –
valmistettu Tshekeissä
|
Rapea, puhtaan ruohoinen, hieman yrttinen. Vaalea, viljavan
maltainen – tsekkipilsin perikuva. Vahvuus tulee yllätyksenä, sillä olisi
mennyt täydestä vaikka vahvuus olisi prosentin verran korkeammaksikin
ilmoitettu. Todella, todella onnistunut ja toimiva pils. Toivotaan että pysyy
samanlaisena myös Torniossa valmistettuna. Aina on muuttujia nimittäin matkassa
kun vehkeitä ja väkeä siirrellään… 37/50
Tuusulasta tulee hyviä makuja. Nähtävästi Seitsemän
veljeksen teema on otettu siellä omaksi ja näin kesän kunniaksi hanaan oli
isketty vaalea,
Maku Simeoni
Blond Ale / 5,1% / Maku Brewing, Tuusula
|
Vaalea, kesäinen ja sopivan yrttinen, hivenen hedelmäinen.
Oivallinen kesäolut kepeällä, vehnäisen viljavalla pohjalla ja pippurisen
vivahteisella lopetuksella varustettuna. Ei leikittelyä vaan rehtiä blondemenoa
Makun tapaan. 34/50
Oluttapahtumissa tulee helposti jutusteltua tuntemattomien
ja tutunnäköisten ihmisten kanssa mikä luonnollisesti saattaa altistaa hyville
vihjeille. Pöytäseurueessa oli aikaisemmin kehuttu Iso-Kallan rusehtavaa
olutta, joka lopulta paljastui tapahtuman nimikko-olueksi, Olutsatama Biere de
Gardeksi. Biere de Garde on lajina hieman sekalainen, täälläpäin myös
harvinainen eikä yleisesti itseäni kovinkaan puhutteleva, mutta kehut
vakuuttivat voittamaan ennakkoluulot ja sieltähän kuoriutui yksi tapahtuman
mieleenpainuneimmista oluista. Samalla ihmeteltiin myös EM-futista oman
tablettinäytön kautta, joten tunnelmakin alkoi olla huipussaan.
Olutsataman virallinen olut. |
Iso-Kallan
Olutsatama Biere de Garde
Biere de Garde / 7,0% / Iso-Kallan Panimo, Kuopio
|
Runsasmakuinen, pähkinäinen, ohuelti tummaa hedelmää ja
karamellimaista maltaisuutta esittelevä olut. Lämmin, sivuiltaan hieman
kulmikas mutta kokonaisuutena miellyttävä ja monipuolinen, hidasta nautiskelua
tarjoava olut. Positiivinen yllätys ja samalla yksi mieleenpainuneimmista
oluista. 37/50
Malmgårdin pisteellä tuntui juomat käyvän salakavalasti
vähiin, joten lähdin jonottamaan keväällä julkaistua Proto #9, joka edusti tällä kertaa black IPOjen
genreä. Oli muuten hyvä sellainen. Valmistuksessa on käytetty oman pellon
kauraa ja vehnää Mosaicin ja Columbuksen purressa parastaan.
Malmgård Proto#9
Black IPA / 6,0% / Malmgårdin Panimo, Malmgård
|
Hieman paahteinen, sopivan sitruksinen ja etäisemmän
greippinen kokonaisuus. Hyvin tasapainossa, mukavaa juotavaa vaikkei suuria
koukkuja tarjoakaan. Humalointi keräsi kiitosta ronskilla, silti aisoissa
pysyvällä esityksellään. Hyvin toimi, vaikka tästä syystä haasteellisuus jäi
vähän vähemmälle. Joskus näinkin ja hyvä niin. Tyylipuhdas, miellyttävä BIPA.
36/50
Tämän jälkeen olin taas valintojen risteyksessä, mutta apua löytyi onneksi Radbrewn osastolla,
josta lasiin kaadeltiin perusvarmaa ja puhuttelevaa APA-linjaa edustanutta
Crossroadsia. Tällä kertaa matkassa oli Centennialia, Simcoeta, Columbusta sekä
Warrioria, joista keskimmäiset löytyvät myös kuivahumaloinnin puolelta.
Radbrew Crossroads
American Pale Ale / 6,7% / Radbrew, Kaarina
|
Greippinen, sopuisan hedelmäinen ja runsaan aromaattinen,
muutoinkin mauiltaan muhkea ja monipuolinen. Perusvarma, puhdaslinjainen ja
miellyttävä tuttavuus. Radbrew osaa hommansa. 36/50
Illan jo hämärtyessä kaivelin muistivihkon esiin vielä Donut
Islandin Broken Bones –kollaboa varten. Vaalea, jenkkihenkinen farmhouse ale,
joka donuttimaiseen tapaan ei turhia säästellyt. Runsas, monipuolinen ja
jossain kuivahumaloidun saisonin, tapviitosen ja tymäkän IPAn välimaastossa hiihtelevä
olut oli kutkuttava seuralainen.
Hiisi /
Donut Island Broken Bones
Farmhouse
Ale / 6,2% / HIISI, Jyväskylä & Donut Island Brewing
|
Mielenkiintoinen, parfyyminomainen, kuivakukkainen ja
vaniljaisen mausteinen – toisin sanoen runsaan aromaattinen. Omenaista
kirpakkuutta, vaaleaa hedelmäisyyttä sekä vehnäistäkin tuntua. Mukana on belgihiivaa,
kevyttä makeuttakin mutta paletti tuntuu elävän simauksesta toiseen. Johan oli!
36/50
Jalkapallon EM-kisat täyttivät illan oheisaktiviteettien
roolin melko kokonaisvaltaisesti ja uusien arvioitavien sijaan lasiin tuli
noukittua jo hyväksi havaittuja makuja mm. Vakka-Suomen Panimon Savun, HIISIn
Nikulatorin, Iku-Turson ja Bruxellusin muodoissa. Iltapäivän aikailuiden vuoksi
Fat Lizard myi jo eioota ja joukkoon yhtyi hiljalleen myös muita, kuten
Pyynikin Käsityöläispanimo ja Malmgård. Rivit tyhjenivät ripeästi muuallakin
eikä esimerkiksi puskaradion hypettämästä Heilistä enää riittänyt lasin
täytettä myöhemmässä illassa. Papun kojulta sai kuitenkin hemmetin hyvää
kahvia, mikä olikin pimenevässä illassa paikallaan.
Hyvä tapahtuma, hyviä oluita ja hienoja ihmisiä. Kippis!
Protoa ja matsia... Mmmm... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti