keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Alkon Pienpanimo-oluet 2017: HIISI Pirunpelto Kivibock

HIISI Pirunpelto Kivibock
  • Tyyli: Dunkler Bock
  • Alk.%: 6,5
  • Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi

Kohti kesää jo kovasti liikutaan, mutta vielä olisi helmikuun pienpanimolaisia käsittelemättä. Paikallispanimon mainio kivibocki tuli testattua ensikerran Two Sour Nightin yhteydessä ja on kaatunut hyvällä menestyksellä lasiin sen jälkeenkin. Jotenkin tästä vain ei voi olla pitämättä – rehellinen, muhkean maltainen ja tunnelmallisen maalaismainen olut täynnä perinteiden makua… Kyllä, kolahti ja kovaa.

Pirunpelto on tiettävästi valmistettu samoin opein, kuin viime keväänä Keski-Suomen saunamaakunta-asemaa vahvistamaan loihdittu, uudistunut Keito. Tuon valmistuksessahan mäskin sekaan upettiin ämpäritolkulla panimon pihalla seisseessä puukiukaassa kuumennettuja kiuaskivia. Keiton keittelyä kävin tuolloin itsekin seuraamassa ja aika mukavastihan nuo Harvian kivet mäskiin mulahtaessaan sihahtivat. Nyt valmistettu bock on kesäkeitoa muhkeampi ja runsaampi, miellyttävän maltainen olut. Kivillä keittelyhän on melko perinteinen ja hiipuva oluenvalmistustapa, joka juontaa juurensa puisten astioiden käyttöajalta, kaudelta ennen rosterin keksimistä – tai jotain…

Kotimaassahan perinnettä ylläpitää Hollolan Hirvi mm Kivisahtinsa voimin ja muistelisin, että Olu Bryki Raumin perinnevelho Jouko Ylijokikin menetelmää sahtiensa valmistuksessa hyödyntää. Hienoa, että modernilla otteella mytologiaa ruokkiva HIISIkin on tähän kelkkaan hypännyt – ehkä nuo tarinat ja nimi siihen vähän kannustavatkin... Ja ommuute hyvää.

Jossain vaiheessa on ollut ajatuksissa pakata reppu ja suunnata lähimmällä pirunpellolle evästen ja tarvittavan rekvisiitan kanssa kyseistä olutta makustelemaan. Kyllä siinä juhannusyö tai mikä tahansa valon ajan yömyöhä varmasti mukavasti hurahtaisi. Missähän näitä Jyvässeudulla edes on? Jääskelän luontopolulla kuulemma ainakin. Siellä tosin Sammalistonkallion lappimaisema ja alla siintävä Päijänne houkuttelisivat myös…

Hiilivuoren varjois’ saunoo // pukki, paimen pohjoisen // Pirunpellon kantoi kasaan // kanneks kiukaan kivisen.

Kukkuu...
HIISI Pirunpelto Kivibock
Punertavanruskea, samea ja kauniisti vaahtoava olut. Tuoksu on limppuisen maltainen, kevyen paahtunut ja maltaisen makea. Kypsää luumuhedelmää, kevyttä rusinaa ja maalaista mausteisuutta. Aika rustiikkinen ja syvätunnelmainen meno. Toimii todella hyvin.

Maku puhuttelee. Vähän kun katajaa ruoskisi joukkoon, olisi käsissä sahdista seuraava pohjolan ihme. Tai ainakin vahva ehdokas suomalaisen mielenmaiseman juomaksi pukevaksi esitykseksi.

Kevyen paahtunut, rehdin limppuinen ja sitä vasten makeahkokon maltaisuus on syvää ja soljuvaa. Taustalla kypsää, tummaa hedelmäisyyttä sekä vahvempaa rusinan tahdittamaa kuivahedelmää. Loppua kohden kasvavaa mausteisuutta, vienoa puumaisuutta sekä yrttistä katkeruutta. Huulethan tässä hitusen tahmaantuvat ja palanen mallasleipää jää suuhun pidemmäksikin aikaan. No se rustiikkisuus kuvaa tätä aika hyvin ja tunnelma on kieltämättä kohdillaan. Makumaailma puhuu vahvasti sen puolesta, että kivibockit ja niiden kunnia pitäisi ronskisti omia Suomeen. Jotenkin ne vain sopivat tänne makunsa puolesta niin hyvin...

Tuomio: Taidokkaasti viimeistelty mallasnäytelmä syvällä tunnelmalla.

Pisteet: 39/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti