Myös Viro kantelee Suomen alkoholilaista – ”Kulttuurin vihaajat!”

Kuva: Panimoliitto

Alkuviikosta saimme lukea, että naapurimaamme Ruotsin valtiollinen alkoholimonopoli on lyönyt lusikkansa Suomen jo farssinomaisia piirteitä sisältävän alkoholilainsäädännön uudistuksen soppaan. Systembolaget kirjelmöi Euroopan komissiolle suomalaisten juomatapoja, -tottumuksia ja –kulttuuria rienaavan kirjeen, joka toistaa vahvasti kotimaistenkin, alkiolaista maailmankatsomusta ihannoivien raittiusinstanssien värikästä ja viinapirun myyttejä vilisevää saarnaa.

Ruotsin puolelta kannanottoa on perusteltu huolena pohjoismaisen monopoliuskonnon aseman murenemisesta, mikäli Suomi sallii 0,8%:n korotuksen päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden vahvuudessa. Pelkona lienee myös tulevaisuuden uhkakuva, jossa pohjoisen rajavyöhykkeen yli suuntautuva alkoholikauppa kääntyy laskuun, kun suomalaiset eivät enää nouda Systembolagetista halvempia ja vahvempia oluita sekä muita juomia. Kirjelmää on myös epäilty suomalaisten monopoliasemasta ja EU:n tiukimmasta kieltopolitiikasta taloudellisesti ja asemallisesti riippuvaisten tahojen tilaustyöksi.

Uusimman tiedon mukaan myös Viro on ilmaissut huolensa Suomen aikeista ottaa askel kohti muun Euroopan lainsäädäntöympäristöä. Vaikka muutos pieni onkin, on sen ennustettu vähentävän Suomen ja Viron välistä viinarallia huomattavasti. Erityisen huolissaan tulevista verotulojen menetyksistä on Viron kulttuuri- ja taideministeriö sidosryhmineen, sillä maan kulttuuri- ja taidealoja rahoitetaan korvamerkityin alkoholi- ja tupakkaverotuloin. 

Esimerkiksi vuonna 2014 Viron Kulttuurirahaston kautta jaettiin alkoholi- ja tupakkaperäisiä verotukia kaikkiaan 14 miljoonan euron edestä, suomalaisten maahan jättämien verotulojen kattaessa tästä lähes kolmanneksen. Viinaralli on tämän jälkeen kiihtynyt entisestään. Lakiesitystä luonnehditaan virolaisen taiteen vastaiseksi ja etelänaapurin kulttuuria tarkoitusperäisesti köyhdyttäväksi. Huolta lisää myös viinarallin vahva suuntautuminen Tallinnan satamasta Latviaan sekä museokortin suosio.

"Virolainen kulttuuri ei kohta enää maistu suomalaisille. Siksi ryhdymme toimiin", kertoi Viron pääuutiskanavan haastattelussa museo- ja kulttuurivirkistysrahaston vanhempi paikalliskoordinaattori Maire Minus.

Chile! Sinäkin?

Myös EU:n ulkopuolista liikehdintää on havaittu ainakin Chilen suunnalla. Suuri viinimaa seuraa jännittyneenä, johtaako nyt torsoksi jäävä lakiuudistuksemme pidemmällä aikavälillä yleiseurooppalaisempaan tilaan, jossa myös viinit voisi ostaa muiden hyödykkeiden ohessa ruokakaupoista ja yksityisistä erikoisliikkeistä. Huoli on aiheellinen, sillä chileläiset kyykkyviinit kuuluvat Alkon myyntivaltteihin niiden kivutessa litramäärissä lähes Altian vastuullisten kulutusviinojen tuntumaan.

Esimekiksi pelkkien Gato Negro-bulkkiviinien myynti liikkuu vuositasolla useissa miljoonissa litroissa muita halpabrändejä unohtamatta. Kaupan mahdollisen vapautumisen mukanaan tuoma aito erikoistuminen uhkaisi horjuttaa kakkosluokan tonkkaviinien jalansijaa Alkon aseman kaventuessa entisestään. Nykyisellään hanapakkaukset kattavat jo yli 40% Alkon viinien kokonaismyynnistä. Uudet jakelukanavat saattaisivat kääntää viinivirran muiden tuottajien ja maiden suuntaan.

*Juttu on Olutkellarin vuoden 2017 aprillipila. Faktoja sisältävään tekstiin on ajan hengen mukaisesti ujutettu vaihtoehtoinen totuus Viron ja Chilen kannanotoista. Kumpikaan maa ei ole virallista toimenpidettä tai lausuntoa aiheeseen antanut. Luvut ja esimerkit sen sijaan pitävät paikkansa.*