 |
| Founders KBS (Kentucky Breakfast Stout) |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 11,2
- Panimo: Founders Brewing Company, Grand Rapids, Michigan, USA
Kentucky Breakfast Stout eli lyhyesti KBS: olut, josta on jo
monen monituista kertaa pitänyt kirjailemani, mutta en vain ole saanut sanaista
arkkuani aukaistuksi. Nyt, kun useampi maistelu ja muistelu on takanapäin,
voidaan sanoa ajan olevan vihdoin kypsä.
KBS on olut, joka nauttii runsasta arvostusta
olutharrastajien ja arvostelusivustojen palstoilla – mutta aina näin ei ole
ollut. Kun ensimmäiset erät 2000-luvun alussa julkaistiin, ei niitä
varsinaisesti revitty käsistä. Panimomestari
Jeremy Kosmickin sanoin:
Those 4-packs sat in there, and nobody cared.
Aika ei vielä ollut kypsä ja tynnyri-innostuskin vasta
aluillaan. Craft-buumin voimistuttua netin arvostelusivustot aktivoituivat ja
sana laadukkaasta, jyhkeästä tynnyrioluesta kiri nopeasti. Tänä päivänä (4/2017)
olut on Ratebeerissä maailman 14. parhaiten arvotettu Imperial Stout ja saman
sivuston listoilla maailman 16. paras olut. Hiljainen alku oli siis tyyntä
myrskyn edellä.
Tynnyrikokeilut aloitettiin sulkemalla panimon toimivaa
Breakfast Stoutia kahteen Jack Daniel’s tynnyriin. Panimoväkeä vakuuttaneiden
lopputulemien myötä olutta lähdettiin kehittämään nykyiseen, jyhkeään ja
vahvempaan muotoon ja kypsytykseen haalittiin tynnyreitä Bourbon Countyn
tislaamoilta. 11-prosenttisen oluen tie keitosta pulloon kestää karkeasti
sanottuna vuoden verran, sen hakiessa ominaismakuaan pitkän tammikypsytyksen
hellässä huomassa. Olut on maustettu useammalla kahvi- ja suklaalaadulla, joten
makujen monipuolisuudesta ei ainakaan tummia vivahteita puutu.
Foundersilla on tynnyriprojektejaan varten panimosta
erillinen varastotila, joka sijaitsee 25 metriä maan alla, 1890-luvulla
toimintansa aloittaneen kipsikaivoksen (toiminta loppui 1943) uumenissa. Vanhaa
merenpohjaa nuolevat käytäväverkostot ulottuvat lähes 10 kilometrin matkalle ja
tarjoaa kodin alkoholituotteiden varastoijien ohella myös monille muille
toimijoille.
Varaston kallioseinustojen oluentäyteinen Jim
Beam-, Heaven Hill,- Buffalo Trace- ja Maker's Mark –tynnyreiden rivistö
uinuu syvässä hiljaisuudessa, ilmatiiviissä ja kosteusstabiloidussa
ympäristössä. Panimon käyttämään luolaston osaan kerrotaan mahtuvan 9000
tynnyriä ja tila onkin käytetty tehokkaasti 53-gallonaisten tammiastioiden
määrää laskettavan nykyisin ”tuhansissa kappaleissa”. Panimo ei käytä mitä
tahansa puuastioita, mitä käsiinsä saavat, vaan laatu määrää aina tynnyrin entisen
asukkaan tasosta lähtien:
My hard and fast rule is: If I don't like the whisky, I don't want the barrel. –Jason Heystek
 |
| Founders KBS (Kentucky Breakfast Stout) |
Ostin ensimmäiset pulloni tuosta kevään 2015 erästä tavalla,
joka ehkä kuvastaa jollain tapaa Alkon aseman ja velvollisuuksien sekä
lainsäädäntömme irvokkuutta. Kyseessä oli eräänlainen etäosto, joka ATK:n
sijasta tapahtui puhelimen välityksellä. Soitin suoraan Arkadiaan erän tultua
myyntiin ja tiedustelin oluiden varaamismahdollisuutta. Pulloja ei kuitenkaan
voinut vastikkeetta varata, joten suoritin ostotapahtuman puhelinyhteyden
välityksellä: minä luettelin numerorivin Visa-korttini kyljestä ja myyjä
naputteli sen kassakoneeseen maksutapahtuman suorittamiseksi. Iltapäivällä
kaverini sitten nouti jo maksetut tuotteet ja toi mukanaan Jyväskylään. Oi
aikoja, oi tapoja.
Ensimaisto noin kuukausi ostotapahtumasta jätti melko
vaisun, kovan ja tasapainottoman kuvan. Seitsemän kuukautta myöhemmin oli jo
toinen ääni kellossa kehityksen jatkuessa hyvänä vuoden päästä tapahtuneeseen,
kolmanteen maistoon. Useamman, eri ikäisiä näytteitä käsittävän pohdinnan
perusteella uskallan tokaista, ettei KBS kulttimaineensa veroiseksi olueksi omissa
kirjoissani nouse. Hyvä se on, mutta sekin vaatii aikaa. Nuori olut on vielä
varsin tahditon ja tasapainottoman karhea.
Laitoin aikanaan mietteitä ylös yhdeksän kuukautta pullossa
kypsyneen oluen ääreltä ja tein tänä keväänä saman noin kolmikuisen pullon
kohdalla. Ensimmäinen arvio on vuoden 2015 erästä, jälkimmäinen vuoden 2016
joulukuun erästä. Välihuomiona sanottakoon, että KBS:n virallinen
julkaisuajankohta Amerikassa on joka vuoden huhtikuu, mutta nykyisin ohjelmaan
kuuluu myös vientierän pullottaminen syyspuolella. Aikanaan Arkadiaan tullut
erä oli tuota ”aitoa” Amerikan kevät-erää, mutta nyt tullut erikoiserä kuuluu
export-sarjaan.
 |
9kk ikäinen (2015 erä) |
Sysimusta, beigellä vaahdolla kruunattu olut seisoo jyhkeänä
betonisella pöytätasolla. Se valui lasiinsa varsin arvokkaasti, eikä
uskottavuus hälvene tarkemmankaan tarkastelun alla. On kerrassaan komea olut.
Tuoksultaan tuhti, vaniljaisen aallon kyllästämä, kahvinen,
vahvan paahtomaltainen ja tumman hedelmäinenkin. Löytyy yrttiä, samoin
salmiakkia sekä melko runsasta suklaatakin. Syvä, monivivahteinen ja jyhkeyttä
tehokkaasti ilmentävä.
Maultaan tuoksun kaltainen: syvä, runsas ja hyvin
puhutteleva. Vaniljainen tunnelma on tuoksuakin vahvempana läsnä, mutta myös
kahvinen paahteisuus on nostanut profiiliaan ja tuonut mukaansa vähän palanutta
kitkeryyttäkin. Tummaa suklaata, mukavaa pähkinäisyyttä sekä tummaa
hedelmäisyyttä. Ehkä vähän kirsikkaakin, lopussa myös lakritsia. Jälkimaun
porteilla sopivaa katkeroa sekä pientä alkoholin potkua. Alun samettisesta
soljuvuudesta huolimatta vähän kuivakka ja kulmikas. Jälkimaussa kaikuu
bourbontynnyri, kahvinen paahteisuus ja tumma suklaa…
Tuntumaltaan pyöreä, mutta voisi olla tukevampikin. Suurieleinen
tämä joka tapauksessa on, sopivan matalahiilihappoinen ja vähän tahmaavakin…
Tuomio: Runsaan kahvinen, suklainen ja selkeä bourbonmainen
imperial stout. Jyhkeä, mahtipontinen ja vakuuttava – mutta vaikka ymmärrän
mistä kaikki maine on peräisin, ei silti omassa suussa se maistuvin lajinsa
edustaja. Hemmetin hyvä silti, ei sitä voi kieltää…
Pisteet:
40/50
 |
3kk ikäinen (talvi 2016) |
Musta, rusehtavan vaahdon nostava olut. Syvä ja monisyinen
tuoksu kertoo viettelevää tarinaa. Runsas lataus tummaa suklaata, espressomaista
paahteisuutta, paahtomaltaisuutta, mokkaa, kuivakakkua, kypsää hedelmää sekä
vaniljantäyteistä bourbonia. Vähän myös nahkaa, suklaan seassa kaakaota...
Maultaan kahvisempi suklaan heräillessä lämmön myötä.
Vaniljaa on mukana läpi maun eikä bourbonleima jää huomaamatta. Paahtunut
maltaisuus tuo mukaan myös kuivakakkuisuutta, toisaalta tiukan
siirappikyllästettyä limppuisuutta. Alkoholi paistaa jonkin verran läpi
liköörisenä lämpönä, eikä mokkainen, paikoin samettinenkin maku tunnu löytävän
syvintä tasapainoaan.
Lopussa kohtalaista katkeroa, jälkimaussa kahvia, kuivaa
suklaata ja lämpöä. Voimakas maku on monipuolinen, joskaan ei tuoksun syvyyteen
ylläkään. Onhan tämä hyvä, mutta kauneusvirheet vievät uskoa kulttileimaan.
Omaan makuun toimii vähän kypsemmässä iässä.
Tuomio: Monipuolinen ja runsas kultti-IS, joka hakee
tasapainoaan. Hyvä, muttei paras. Tasoittuu onneksi ajan myötä.
Pisteet: 37/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti