Freigeist Helmuth K. Lichtenhainer |
- Tyyli: Lichtenhainer
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Freigeist Bierkultur, Stolberg, Saksa
- Pantu: Vormann Brauerei, Hagen-Dahl, Saksa
Uhanalaiseksi muodostunut keskaripullo, kyljessä karvaisen eläimen, joskaan ei tällä kertaa karhun, kuva.
”Pakko olla Lichtenhaineria”, ei
muistaakseni ollut ensimmäinen ajatukseni. Postimerkkimäisen koiraetiketin
takaa löytyy saksalainen unohtuneisiin oluttyyleihin hurahtanut
kiertolaispanimo Freigeist Bierkultur, jonka tuotteita on Suomessakin nähty
aina silloin tällöin.
Rauch-berlinerinäkin
tunnettua oluttyyliä ei aivan kamalasti ole happamasta trendistä huolimatta
vastaan tullut. Liekö syynä tyyliin kuuluva savu, jota ei kenties koeta niin
tyylikkääksi aromiksi kuin hedelmiä ja marjoja. Vähän hankalahan savuista ja
hapanta vehnäolutta on vaikkapa ”erityisesti
viininystäville sopivana oluena” markkinoida.
Helmutin
etiketissä seisoo tekstit: "sour
wheat beer" sekä "a sour
wheat beer with some subtle smokey tones". Vehnämaltaiden lisäksi
oluessa on käytetty myös ohraa, mikä ei sinällään rikos ole, vaikka jokin
koulukunta näin ehkä tulkitsisikin. Eri näkemysten mukaanhan oluttyyliä on
tehty niin täysvehnäisenä kuin puhtaasti ohramaltaistakin, mutta myös näiden
sekoitukset kuuluvat asiaan. Savun määräkin kuuluu vaihtelevan ja esimerkiksi tämä
Helmuttimme on melko kepeällä tupruttelulla kruunattu, helpohko tapaus.
Lisätarinaa lajista löytyy aiempien Kwas Betan- ja Abraxxxas Peat –arvioiden
ohesta, joista jälkimmäisessä sanailen mm. seuraavaa:
Lichtenhaineria voitaneen kuvata eräänlaiseksi Berliner Weissen ja savuoluen risteykseksi, josta jotkut leikkimielisesti käyttävät lyhennettyä nimitystä rauch-berliner… Useiden muiden hapanoluiden tapaan se on vahvuudeltaan varsin mietoa, makumaailmaltaan hapanta, savuista ja korkeintaan kevyellä katkeronpuraisulla varustettua. Sen kulta-aikaa oli 1800-luvun loppu, jonka jälkeen Lichtenhainer on kokenut Gosen kaltaisen unohduksen ennen viime aikojen hienoista heräämistä.
Freigeist Helmuth K. Lichtenhainer |
Samea,
runsasvaahtoinen ja vaaleahkonkeltainen olut. Tuoksussa nuotion savua,
viitteitä vienosta happamuudesta. Aika raikas ja retkitunnelmainen. Tälläistä
savuolutta ei ole vastaan vielä tullutkaan. Mielenkiintoista.
Vaalea
maku on kohtalaisen savuinen. Semmoista mökkisaunan seinästä nousevaa aromia,
tupruttavaa nuotiota tai vastaavaa se lähinnä henkii. Maussa on pientä makeutta,
vaaleaa, vehnäistä mallasta ja aika kevyttä happamuutta. Savua voisi olla
runsaamminkin, joskin nyt se sulautuu hyvin hennon viettelevään tunnelmaan.
Toisaalta Helmuth on helposti lähestyttävä ja miellyttävästi alas katoava
Lichtenhaineri, joka kuitenkin kaipaisi pientä lisäpotkua makuihin tai muuta
särmikkyyttä. Aika kiva, voisi olla kivempikin.
Pisteet:
34/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti