torstai 26. lokakuuta 2023

Himo x Tuju x Kanavan Panimo Hahmot IV New England India Heller Bock

Himo x Tuju x Kanavan Panimo Hahmot IV New England India Heller Bock

Himo-shopin mielenkiintoinen ja erittäin onnistuneeksi makutestin perusteella osoittautunut uutuuskollabo Hahmot IV nousee omissa kirjoissani pirkkalalaispanimon kärkikastiin. Äkkiseltään heittäisin jopa parhaiten omaan makuun toimineeksi ”vaaleaksi olueksi”.

Tujun ja Kanavan Panimon kanssa yhteenliitetty kokonaisuus asettuu melko raflaavan New England India Heller Bock -tyyliotsikon alle. Melko kovaa tyylipuritaanien härnäämistä, mutta hyvähän se on pitää aistit virittyneinä itse kullakin. Ja mikä muu muka tämä sitten olisi?

6,2-prosenttinen lagerolut omaa erittäin vaalean ja raikkaudessaan lyömättömän mallasrungon, jonka ylle kohottautuu varsin modernin tuntuinen Galaxy-HBC 630-Cryo Idaho 7 -humalkombinaatio kaikkine hedelmineen. Selkeää pilkettä silmäkulmassa, mutta silti kaikkea ylimääräistä häsäämistä hienosti välttelevä kokonaisuus hurmasi kertarysäyksellä. Jos oli Teemun nimikko-IBIPA hieno olut, niin tämä se vasta niin sanotusti lähtee.

MVNT?

Panimo Himon, Kanavan Panimon ja Panimoyhtiö Tujun Hahmot-olutsarjan neljäs näytös turahtaa heti kättelyssä. ”Miten voi olla pelle”, kysyi jo Jemes aikoinaan. Nimeä India pale lagerisi mitään tarkoittamattomalla termijonolla ja pelleprosenttisi on turvoksissa.

New England India heller bock, juuh elikkäs.

Itse olut ei kuitenkaan leiki, vaan tuuttaa makuhermoille sellaisen India pale lagerin/modernin heller bockin, jota ei ihan joka panimon nurkalla kasva.

Kivihedelmäinen, trooppinen, tiukka, mutta oikeudenmukainen humalointi, jonka raikkaan greippinen katkero rutistaa lopussa nautiskelijan syleilyynsä.


Himo x Tuju x Kanavan Panimo Hahmot IV New England India Heller Bock

Kevyen utuava, hyvin vaaleapiirtoinen olut runsaalla vaahdolla. Aika kirkas NE-olueksi, mutta panimo tästä varoittikin, että olut tulee ajan mittaan kirkastumaan. Ei siis hämminkiä. Tuoksu on aromaattinen ja terävähkö. Sitrusta ja vaaleaa trooppisuutta pääosassa, hyvin vaaleaa maltaisuutta kevyemmin taustalla...

Maku on hyvä, raikas ja voimakas. Vaalea runko ei nosta itseään esiin, vaan kannattelee läsnäolollaan runsaaksi luonnehdittavaa humalkuormaa. IPAksi ei voi sekoittaa, selkeää lagerin mutkattomuutta löytyy luonteesta paljon. Ja niin pitääkin.

Sitrus on pääosassa limen kuoren tukemana. Lopetus on greippisempi, mutta matkalle mahtuu myös vaalealinjaista aprikoosia, nektariinia ja kukkaisuutta. Ei mehukkaana olomuotona, vaan menoon hyvin sopivampana verhona. Tässä on tietty mahtipontisuutta, muttei ylilyöntejä eli peli on selvästi otettu haltuun. Oikeastaan yksi Himon parhaita "vaaleiden" oluiden esityksiä mitä omalle kohdalle on osunut. 

Pisteet: 40/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti