sunnuntai 25. elokuuta 2019

De Ranke Saison De Dottignies

De Ranke Saison De Dottignies

De Ranken perusvarma Saison De Dottignes on yksi pari vuotta voimassa olleen kaupparajan ”voitonmerkeistä” eli muutoksen myötä maitokauppojen hyllyihin vapautunut laatuolut. Oluthan on harrastajille varmasti jo hyvin tuttu ja se löytyy nykyisin myös Alkon valikoimista. Saisonina se ei ehkä se eniten ihannoimani ole, mutta pätevää belgitunnelmaa alusta loppuun tarjoileva ja laadukas esimerkki belgialaisesta oluenvalmistustaidosta se siitä huolimatta on.

Challengerilla, Brewers Goldilla, Hallertau Mittelfrühilla ja Styrian Goldingilla humaloitu (45 IBU) Saison löytyy useammankin ruokakaupan valikoimista joko 0,33- tai 0,75-litraisessa muodossa. Etenkin tuo suurempi pullokoko oli mieluisa näky Seppälän Citymarketissa, sillä sen hinta oli viitisen euroa Alkon pyyntiä alhaisempi. Arvio on kuitenkin raapusteltu tästä pikkupullosta, isompi humahti laseihin sosiaalisen tilanteen mahdollistamana, missä tottignöössi pääseekin hyvin oikeuksiinsa.

De Ranke Saison De Dottignies
Samea, tummuvan keltainen olut valkealla ja hitaasti laskevalla vaahdolla. Tuoksu toimii. Sitrusta, mausteisuutta, vaaleaa maltaisuutta ja kukkaisuutta. Melko solidi tunnelma, ei siis lajin pirskahtelevimmasta päästä.

Maku antaa enemmän. Melko tuhtia sesoonia se silti on. Enpäs muistanutkaan. Saisonhiiva ja sen kantama mausteisuus on varsin vahvana esillä. Vaalean maltaisuuden varaan rakentuu melko greippinen, kevyemmän hedelmäinen ja napakasti pureva makukokemus. Loppuun nousee mukavaa kukkaisuutta ja yrtin vartta, jotka sointuvat yhteen mukana kulkevan greipin ja valkopippurisen mausteisuuden kanssa. Vahvaa belgitunnelmaa. Toimii.

Pisteet: 37/50

lauantai 24. elokuuta 2019

Amundsen Cookie Monster Bourbon BA

Amundsen Cookie Monster Bourbon BA
Bourbon Barrel Aged Coconut Chocolate Chip Stout. Siinäpä tämänkertaisen norjalaisoluen kuvaus pähkinänkuoressa. Maku on nimittäin just eikä melkein sitä mitä tuossa luvataan. Hassunhauskalla etiketillä koristeltu Amundsen-panimon ”Dessert in a Can” sarjan spin-offi esittelee jälkiruokaisan mallasjuoman syvintä olemusta varsin toimivassa ja puhuttelevassa paketissa. Vaikka runko nouseekin varsin korkeisiin lukemiin (12,3%), on sen tarjoama makumaailma pehmyen viettelevä, toki varsin jyhkeä, muhevan syväluotaava sekä kerroksellinen. Tynnyrikypsyttelynkään vaikutus ei menoa ylettömästi ohenna, vaan antaa lähinnä mukavaa lisäpontta makumaailman koukeroihin.

Oluen mallaslistaus näyttää tältä: Pilsner, CaraMunich II, Munich type II, Special W, Carafa special type II, CaraAroma, Roasted Barley, Crisp Brown, CaraRed ja kaurahiutaleet. Oman lisänsä runsauteen antaa oluessa käytetty laktoosi ja humalapuolesta vastaa vähän taustalle jäävä Chinook. Olut on odotetulla tapaa erinomainen jälkiruokaherkku, joka ei sitä suklaakakun palaa välttämättä kylkeensä edes kaipaa… Lähestulkoon erinomainen ja ihailtavan syvälle sukeltava herkutteluolut, josta puuttuu (ainakin pääasiassa) semmoinen semiomnipollomainen esanssihäivähdys.


Amundsen Cookie Monster Bourbon BA
Sysimusta, ruskean vaahdon nostava olut. Tuoksuu kookosöljyltä ja suklaakekseiltä. Ja runsaalta toffeeta. Kahvia, paahtunutta maltaisuutta ja pehmeää mokkaisuutta löytyy sitten taustalta. Kuin leivosta nuuhkii. Ihastuttava tuoksu.

Maku on aika muheva. Omnipollomainen, jos sallitte. Suklaakeksiä ja kookosta. Vaniljaa myös. Tuoksusta tuttu tarina. Tynnyröinti tuntuu ehkä pyöreyden kevyenä ohentumana, vaikkei piirre kovin hyökkäävä olekaan. Paahteisuus on kohtalaisella tasolla ja mukana on kaakaon sävyttämää kahviakin. Lämpöä löytyy jo ihan vahvuuden puitteissa, mutta varsin pehmeissä, syvämakuisissa ja kerroksellisissa tunnelmissa mennään. Melkoisen maistuvaa jälkiruokaa tässä tosiaan hörpitään.

Pisteet: 41/50

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Malmgård Belge

Malmgård Belge
  • Tyyli: Belgian Strong Ale
  • Alk.%: 8,0
  • Panimo: Malmgårdin Panimo (MBH Breweries), Malmgård, Suomi
Malmgårdin Panimo nousi hetki sitten otsikoihin paitsi 10-vuotisen taipaleensa, myös World Beer Awardseilta mukaan lähteneen maailmanmestaruuden myötä. Myönnän suoraan, että jälkimmäinen uutinen sai allekirjoittaneenkin lähtemään torille ostoksille. Panimon Belge nappasi näet sarjavoiton vahvojen belgioluiden kategoriassa, mistä havahtuneena päädyin hakemaan pullollisen maistoon parinkin vuoden mittaisen tauon kunniaksi.

Sarjavoitto on suhteellisen kova suoritus, oli näistä kilpailuista sitten mitä mieltä hyvänsä. Listalla jäi taakse mm. sellaiset oluet kuin St. Bernardus Abt 12 ja Gulden Draak, lajin pitkälinjaiset alkuperämaaesimerkit. Voiton arvostusta nostaa myös se tosiseikka, etteivät kotimaan pienpanimot ole juurikaan onnistuneilla perusbelgeillä juhlineet. Yksittäistapauksia voitaneen toki kertaerien joukosta listata, mutta pysyvämmät ja toimivat esitykset voi käytännössä laskea kahden käden peukaloilla. Kelpo Saisoneita on toki tarjolla jo useampia, mutta nämä ”luostarivibaisemmat” tyylit (dubbel, tripel, quadrupel, belgian ale, belgian strong ale…) ovat saaneet aika vähäistä pöhinää aikaan. Belge on tässä linjassa pitkälinjainen poikkeus.

Belgen arvio on jäänyt Olutkellarissa kokonaan tekemättä, joten mökki-illan hämärtyessä kaadettu mestaruusmalja antoi oivan syyn tuon puutoksen korjaamiseen. Pariin kertaan tuo arvio on jemmaan tullut kirjattuakin, mutta jäänyt ilmeisesti kuvamateriaalin puuttumisen/hukkaamisen vuoksi julkistamatta. Sen verran arkistoista kuitenkin selvisi, että puolilitraisesta pullosta tehdyt parin vuoden takaiset arviot kuvailivat oluen huomattavasti tuoreinta kokemusta kuivemmaksi. Vaikkei tätä nyt imeläksi voi nykyiselläkään kokonaisuudessaan luonnehtia, paikallisista kärjistyksistä huolimatta.

Malmgård Belge
Kastanjainen, samea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksussa tummahkoa, karamellista mallasta, kypsää kuivahedelmäisyyttä, kevyttä yrttisyyttä sekä kohtalaista mausteisuutta. Imeltynyttä, hieman paahtunutta tuntua on mukana hivenen korostetusti. Monipuolinen, runsas ja vakuuttava aromi joka tapauksessa.

Maku on mainio. Imeltynyt, paahtuneen siirappinen maltaisuus, kypsät kuivahedelmät ja vahvuuden nostattamaan poltteeseen sekä kuivuuden tunteeseen yhtyvä mausteisuus toimivat yhdessä hienosti. Lopussa yrttiä, lämpöä ja karamellista mallasta belgihedelmin. Katkerot ovat melko purevat, makumaailma varsin monipuolinen ja kokonaisuus runsaudesta huolimatta tasapainoinen.

Pisteet: 38/50

tiistai 20. elokuuta 2019

Amager Buffalo Burlesque

Amager Buffalo Burlesque
  • Tyyli: Imperial Stout
  • Alk.%: 11,0
  • Panimo: Amager Bryghus, Kastrup, Tanska
Amagerilta tuli Alkoon parikin jyhkeän oloista Imperial Stoutia viime talvena, joista arvoin testiin tämän pördööläisittäin punaviinitynnyröidyn Buffalo Burlesquen. Yhdeksän euron kantturoihin kohonneen pullohinnan edessä oli kyllä lähellä, että olisi tämäkin jäänyt testaamatta ja näin jälkiviisaana tuo päätös olisi ollut ihan varteenotettava vaihtoehto – hintaansa tämä ei nimittäin hauku, ei sitten millään.

Syvyydessään vajavaiseksi jäävä kokonaisuus tarjoilee odotetun runsaita ja voimakkaita makuja, mutta tasapaino jää tuntuman keveyden vuoksi vaillinaiseksi. Etiketti ja olueen kytketty tarina Anne Peabodystä ovat toki kiehtovia lisäelementtejä, jotka eivät pullon sisälle kuitenkaan sen enempiä vaikuta.
When Anne Peabody at an age of only 15 fled her hometown of Meeteetsee, WY, in 1881, it didn’t really come as a surprise. Although a sweet and respectful child, Anne turned a deaf ear to her parents trying to teach her the gospel. She would rather spend her time talking to the wild buffalos, roaming free in the wilderness.
Under her bed her parents found a newspaper clipping about a so-called Wild West Show nearby Casper, but they got there Anne had already moved on with her new boss Buffalo Bill. Her abilities as a buffalo whisper combined with a distinct star quality made her the jewel of the show. Several years of touring took her around the world, but when an admirer invited her into the newly opened Moulin Rouge variety in Paris, she felt an immediate attraction to the stage. A stage that soon had to be severely reinforced when Anne introduced her glamour solo show The Buffalo Burleque. A show like nothing ever seen before in Paris.
Maltaat: Maris Otter, Pilsner, Chocolate, Crystal B, Black, Roasted barley, Carafa special 2, Cara Munich 2, Beech smoked
Muut: kaurahiutaleet, valkoinen sokeri, ruskea sokeri, Kieni Kenya -kahvi
Humalat: Centennial, Willamette, East Kent Goldings

Amager Buffalo Burlesque
Musta, rusehtavan vaahdon kevyesti korostama olut. Tuoksu on hieno, tyylikkääksikin kuvailtava. Suklainen, paahtunut maltaisuus tarjoaa myös kevyttä savua ja hieman runsaampaa kahvisuuttakin. Tynnyri kaikuu tammisena, hieman vaniljaisena sekä punaviinin selvästi värjäämänä. Kaunista.

Maku... se on tuoksun linjoilla, mutta ohuempana kuin odotin. Punaviinin ja tynnyrin vaikutus on varsin vahva ja selkeän leiman makuunkin antava. Paahtunut maltaisuus tarjoaa suklaata ja tuoksua miedompaa savuisuutta, joka on paikoin hyvinkin ohutta.

Ohut on terminä ehkä liian kärkevä sana mitä suutuntumaan tulee, mutta keskirunsaaksi jäävä muhkeus on kyllä turhan kepeää makujen voimakkuuteen verraten. Vetisyys on toki kaukana, mutta lisäpyöreys olisi paikallaan.

Jälkimakuun liu’utaan kohtalaisen napakan katkeron puraisua siivittämänä. Punaviinimäinen, lämmin ja tamminen kaiku jää suuhun pitkäksikin aikaa. Vähän kaksijakoiset fiilikset. Se kuitenkin on varmaa, ettei tästä yhdeksää euroa toista kertaa tule pulitettua... Tokko olisi tullut muutenkaan.

Pisteet: 33/50

maanantai 19. elokuuta 2019

Moose On The Loose Appelsiison

Moose On The Loose Appelsiison
Moose On The Loosen Summer Moose Seriesiä täydentävä Appelsiison lähti mukaan Flindan hyllystä ja tuli korkattua heinäkuun viimeisen hellepäivän iltana. Mandarina Bavarialla humaloitu, mandariinilla ja appelsiinilla maustettu Saison tarjoileekin kesäisen hedelmäisen, sopivan twistatun belgielämyksen, jonka jälkimaku ehkä hieman kärkeväksi kääntyy.
Nyt laitettiin saisonin raikkaus uudelle levelille. Appelsiinillä ja mandariinilla maustettu saison on itsessään jo kesä. Terassi, aurinko ja saison – Aah…
Moose On The Loose Appelsiison
Kauniin keltainen ja vuolaan, valkean vaahdon nostava olut. Tuoksusta löytyy saisonhiivan vaalean pippurista belgimausteisuutta, sitrushedelmäisyyttä ja vaaleaa vehnämaltaisuutta. Tehostevärinä käytetyt mandariinit ja appelsiinit antavat hyvää, mutta riittävän epädominoivaa lisämehukkuutta sitruksen kaveriksi.

Maku on seikkailee tuoksua vapaammissa laajuuksissa. Hyvässä ja vähän pahassakin. Nenätuntuma oli nimittäin tasapainoisen ja selvälinjaisen oloinen, maku ottaa enemmän vapauksia.

Hiivan mausteisuus nousee esiin etenkin jälkimaun porteilla ja vehnävän vaalea runko paistattelee heinäkuisen hellepäivän illassa sopivan rungokkaana, muttei raskaana. Sitrusmaisuus jää appelsiinisen muhevuuden alle ja jälkimaku esittelee vähän hedelmän kitkerämpää puolta. Jälkimaku onkin vähän levoton ja kärkevä, vaikka tästä särmästä kyllä pidänkin. Se kuitenkin syö pohjaa sesoonviboilta - ei kokonaan tietenkään ja siinä mielessä twisti toimiikin aika hyvällä tasolla. Sopivasti, vähän näpäyttäen mutta perusluonteen silti pitkälle säilyttäen. Toimii kivasti, vaikkei puristit ehkä kovin innostuisikaan.

Pisteet: 34/50