Keväinen mökki on oikeinkin sopiva paikka savuisille mauille... |
- Tyyli: Savuolut
- Alk.%: 5,5
- Panimo: Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki, Suomi
Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Savu teki maaliskuun alussa odotetun
paluun monopoliliikkeen hyllyihin – tai pikemminkin tilausvalikoiman puolelle.
Pienen neuvottelun jälkeen löysin liikkeen, joka suostui tilaamaan
laatikollisen Uudenkaupungin savuisia aromeita valikoimiinsa, itse kun en
minimitilausmääräksi asetettua laatikollista kerralla kaivannut…
Kyseinen savuolut on itselleni varsin merkityksellinen
tapaus, sillä sen ensisiemauksesta voidaan katsoa koko olutinnostukseni lähteneen. Tämä tapahtui kesällä 2010 ja savu nousikin välittömästi yhdeksi
lempikomponenteistani tässä maltaisten makujen ihmeellisessä maailmassa. Ravintolamyynnissä
olut on ollut melko yleinen tuttavuus, mutta mukavahan näitä makuja on päästä
verestelemään myös maaseudun rauhaan eli mökkiympäristöön. Sinnepä suuntasinkin
ostosteni kera taas pohdiskelemaan…
Markkinoille Prykmestar Savu tuli ensi kerran vuonna 2009.
Sitä seurasikin vuotta myöhemmin niin ikään hekumallinen, tuhdimpi ja
katajaisempi Prykmestar Savukataja, jonka tieltä Savu sai lopulta väistyä Alkon
vakiovalikoimasta. Paluuta onkin odotettu siitä lähtien… Kuten sanottua,
merkityksellinen ja tärkeä olut allekirjoittaneelle, mutta myös erittäin
maistuva kaikesta gloriastaan huolimatta. Ei niin tuhti ja tulinen kuin
Bambergin sukulaisensa, mutta sopuisan tyylikäs, savuinen ja tasapainoinen
kokonaisuus joka täyttää tuopposen niin ruokapöydässä kuin takan ääressäkin.
Mystiikkaa, tunnelmaa ja rehtiä tekemistä – ei ihme, että tähän aikanaan tuli
lumouduttua…
Oluen savumaltaat tulevat savun alkulähteiltä eli Saksan
Bambergista. Vahvuutta löytyy tummalle lagerille sopivasta 5,5% ja sen kehutaan
soveltuvan mainiosta palvikinkun sekä savujuustojen seuralaiseksi. On muuten
mainio pari myös viileille kevätilloille rantasaunan lämmityksen kumppanina –
tämä tuli hetki sitten testattua…
Vakka-Suomen Prykmestar Savu |
Tummanruskea, hieman punertava olut kohtalaisella vaahdolla.
Tuoksultaan keskirunsas, savuisuudeltaan oikein miellyttävä. Tuoksu ei edusta
lajin tuhdeinta kaartia, vaan palvinen aromikkuus sulautuu tervaisen ja
paahteisen maltaisuuden joukkoon tilaa antaen. Hienoista dominanssia on
kuitenkin aistittavissa – tunnelmaa riittää ja jatkon kannalta kokonaisuus lupailee
hyvää.
Mausta löytyy tuoksua runsaammin savua, mutta myös terva
pääsee hyvin esiin. Tumma, paahteinen ja mauiltaan melko syvä olut tarjoileekin
miellyttävän nautinnon. Savuisuus ei ole silmille lyövää, vaan bambergilaisiin
verrattuna miedompaa, kerroksellisuudeltaan kevyempää mutta silti riittävän
luonteikasta ja toimivaa. Lopusta löytyy vienoa katkeroa, tuntumaltaan olut on
kohtalaisen runsas joskin hiilihapot hieman koholla ovatkin.
Tuomio: Lajin savuisimpaan päähän nähden hillitympi,
suoraviivaisempi ja tervaisempi näkemys savuoluesta. Savua kuitenkin piisaa
tästäkin huolimatta ja kokonaisuus toimii
varsin mainiosti. Syviä maistuvia makuja savua unohtamatta.
Itselleni merkityksellinen olut, joka ei taaskaan petä!
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti