Kotimaista meadia kansallismaisemissa... |
- Tyyli: Mead
- Alk.%: 6,2
- Panimo: Simapaja, Helsinki, Suomi
Pienpanimokulttuuri elää tosiaan uutta nousukautta ja uusien
toimijoiden kirjo on värikäs. Joukkoon mahtuu myös lähinnä hunajasimojen, meadien, valmistukseen keskittyvä
pienpanimo/meadery, Simapaja.
Haastelin jo aiemmin panimon perustaneen Mats Bergströmin kanssa toiminnan
ideasta ja taustoista – tuon jutun voit käydä lukemassa täältä:
Ensimmäinen hunajasima löytyykin jo Alkon tilausvalikoimista
eikä seuraavaakaan ilmeisesti tarvitse enää pitkään odotella. Tilautin omani jo
hyvissä ajoin ja vihdoin pääsiäisenä pääsimme porukalla tutustumaan makean Innkeeper’s Daughter –meadin saloihin. Kyseinen
meadi koostuu perinteiseen
tapaan hunajan ja veden sekoituksesta,
käymisen suorittavasta hiivasta sekä mausteena toimivasta mandariinista.
Jäännössokeria löytyy Alkon mittausten mukaan 55g/l, joten sitä voi kukin
peilata esimerkiksi omaan suosikkivalkkariinsa. Simapajan kotisivuilla makeasta
hunajasimasta kerrotaan seuraavaa:
Hunajasimaa ikäännytetään vähintään neljä viikkoa ennen myyntiä. Siman maku kuitenkin paranee, kun sitä säilytetään pitempään.
Simaa säilytetään kuin viiniä: mieluiten viileässä ja kyljellään niin, että korkki pysyy kosteana. Toisin kuin viiniä, avattua pulloa ei kuitenkaan tarvitse käyttää kerralla, vaan se säilyy juomakelpoisena pitkään, jopa kuukausia. Maulle suotuisa ikääntyminen jatkuu myös avatussa pullossa, joskaan ei aivan yhtä tehokkaana kuin avaamattomassa.
Simapaja Innkeeper’s Daughter |
Vaalea, haalea, hieman samea ja kuohuviinin lailla kupliva.
Tuoksu on makean kukkainen, mesimäisen hunajainen. Paljon valkoviiniltä
lainattua, jopa hieman kuohuviinin tuntua. Ananaksista hedelmää, hieman
appelsiinistä pirskahtelevuutta, aavistuksen hiivainen. Makeahko, silti
miellyttävän kevyt – ehkä siinä suurin mielleyhtymä viinien maailmaan.
Maultaan hieman riisutumpi makeuden suhteen – hunajaisuus on
edelleen mesimäistä, vaaleaa mutta samalla jotenkin haaleaakin. Hiilihapot ovat
kohollaan tuoden yleiskuvasta mieleen jonkinlaista makeahkon valkoviinin ja
pirskahtelevan kuohuviinin sekoituksen. Appelsiinia, ananaksista hedelmää.
Tuntumaltaan yllättävän kevyt, piilevän makea, lopussa
tahmaava mutta hieman happaman kuivakin. Kohtalaisen runsaat hiilihapot,
viinitermein ehkä lähempänä puolimakeaa? (Tästä oli seurueen kesken eriäviä
mielipiteitä.)
Tuomio: Kesäinen, melko kevyt, ei niin makea kuin olisi odottanut.
Mettä, vaaleaa hunajaa, appelsiinia ja ananassävyistä hedelmää
valkoviini-kuohuviinitunnelmissa.
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti