Founders Backstage Series #11: Big Lushious

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 7,8
• Panimo: Founders Brewing Company, Grand Rapids, Michigan, USA

Founders on ollut jo jossain määrin tuttu näky maamme oluttarjonnassa ja etenkin tänä keväänä sen ympärillä tuntuu riittäneen pöhinää varsin mukavasti. Michiganilaispanimon maistuva Imperial Stout valittiin vast’ikään Vuoden Olueksi Helsinki Beer Festivaleilla ja hetki sitten Diamond Beverages Oy ilmoitti saaneensa varastoon himoittua Kentucky Breakfast Stoutia, jota jo muutamasta paikasta kerrotaan löytyvän. Helmikuun alussa samainen maahantuontifirma kertoili, että Foundersin Backstage Series –sarjan oluita päästäisiin tänä vuonna maistelemaan useammankin tuotteen voimin – nyt käsittelyssä oleva Big Lushious olikin sarjan ensimmäinen rantautuja. Myös sitä seurannut Blushing Monk kuuluu jo saapuneen olutravintoloihin ...

Viime joulukuussa markkinoille laskettu, vadelmilla ja suklaalla maustettu imperial stout on vuonna 2011 alkunsa saaneen ”protosarjan”, Backstage Seriesin, yhdestoista jäsen. Sarjan idea on simppeli: markkinoille lasketaan pieniä eriä kokeellisempia, panimon kulisseissa viriteltyjä oluita, jotka eivät kuulu panimon normaalin vakio- tai sesonkivalikoimaan. Niiden tuotannon toistuvuudelle ei koskaan ole takeita, mutta ajatuksena on antaa oluenystäville mahdollisuus päästä käsiksi reseptikehittelyn kunnianhimoisempiin tuotoksiin – hulluuden ja nerouden välillä tasapainotteleviin makuelämyksiin. Vadelmainen, suklainen, yllättävänkin kevytrunkoinen (vain 7,8%) imperial stout sopii tähän ajatukseen vallan mainiosti. Imperial stout –määritelmä tosin kummastuttaa, mutta onhan Sinebrychoff Porterkin (7,2%) eri lähteistä riippuen luokiteltu imperial porteriksi tai stoutiksi…

Sarjan oluet pullotetaan 0,75l  kokoluokkaan eli tarjolla on hyvää seurajuomaa jaettavaksi. Jyväskylän Harry'sin hintalappu 19,95€/plo on Etelä-Suomen hinnoitteluesimerkkeihin nähden edullinen, joskaan ei ilmainen.

Founders Backstage Series #11: Big Lushious

Sysimusta ilmestys ruskealla vaahdolla. Melko jyhkeä ilmestys. Tuoksu on muuten todella vadelmainen, hieman mokkainen…

Vadelma valtaa alaa myös maussa. Se ei ole imelän esanssista eikä pakastemarjaisen kitkerää. Kuin seisoisi loppukesän sesonkiaikaan vattupensaan juurella ja napostelisi puskan antimia suoraan suuhunsa. Ja täydentäisi tunnelman levyllisellä taloussuklaata… Suklaa on nimittäin toinen vahva tekijä kevyemmän paahteisuuden sekä hienoisen hedelmäisyyden jäädessä taustalle. Raakasuklaata ei siis ole tarjolla, pientä esanssista imelyyttä löytyy, mutta lopulta tuo kääntynee kaakaomaisempaan, kuivempaan suuntaan.

Yleisilmeeltään olut on syvä, mauiltaan runsas, tuntumaltaan melko tuhti, vaikka etukäteen hieman kummastelinki imperial stoutille ohutta runkoa. Hidasta menoa, vadelmaa ja suklaata, tuoreutta ja odotettua makeutta imeltävällä pelotteella varustettuna. Mikäli koko pullo pitäisi yksin juoda, alkaisivat vadelmat tai suklaa varmasti tökkimään. Jaettuna annos pysyy hyvin nautittavuuden rajoissa. Siksipä suuhun jäävä maku on mainio! Aavistuksen pervo toki…

Pisteet: 39/50