Grauballe Jagtøl

Luonnonrauhaa rakastavan saalistajan kotiintuomisia...

• Tyyli: Dunkler Bock
• Alk.%: 5,6
• Panimo: Grauballe Bryghus, Silkeborg, Tanska

Pimenevät illat, viilenevät kelit ja uunissa hitaasti kypsyvät pataruoat. Siinä sivussa voi sytytellä kynttilän ja hamuta lasiinsa muhkean maltaisen, syksyn tunnelmaa korostavan arvojuoman tummien lageroluiden puhuttelevasta maailmasta. Tätä on koko kesä odotettu ja nyt saa nauttia! Syksy on tosiaan saapunut. Kyseinen ajanjakso tarkoittaa monille vain pakollista siirtymävaihetta kepeistä kesäoluista talvisiin paahdepommeihin, mutta juuri nyt ”kansan huulille” nousevat dunkelit, bockit ja doppelbockit ovat omakohtaisesti varsin odotettuja makuelämyksiä, tunnelman luojia ja lempivuodenaikani ylivoimaisuuden korostajia.

Joka syksy voi paikoin aistia turhautumista Alkon riista- tai jahtiolutsesonkiin, joka luottaa rapean railakkaan humaloinnin ja kotipuutarhan marjakirjon läpikäyvän sourbuumin sijasta perinteiseen, runsaan puhuttelevaan maltaisuuteen ja vanhan mantereen perinteisiin, epämuodikkaampiin humalalajikkeisiin. En minäkään Alkon kahden tai kolmen ”jahtioluen” valikoiman edessä innosta hypi, mutta niiden saapumisella on kuitenkin symbolinen merkitys – nysse syys on tääl!

Nämä Alkon sesonki-hupsuttelut saavat toki ihan aiheellistakin kritiikkiä osakseen. Riistaoluen tärkein kriteeri tuntuu usein olevan sarvipäinen hirvieläin etiketissä, jouluolutsesongin nojatessa luonnollisesti ”jouluiseen” pakkaukseen ja nimeen. Tanskalaisuus on tuntunut olevan syysoluille toinen tärkeä kriteeri, tai siltä se vuosi toisensa jälkeen on vaikuttanut. Panimona yleisesti melko mitäänsanomaton Svaneke on tunnetusti vahvoilla tässä kisassa, mutta toisaalta taas valikoimiin otettu Skøre Elg on omaan makuun varsin toimivaa tavaraa – toiminnan ennalta-arvattavuus vain pistää aina hymyilyttämään, joskus itkettämään.

Alkon riistaolut on yleensä tanskalaista.

Toki juuri varmistunut Asam Bockin paluu on tervetullut tieto, vaikka ehdin jo laatikollisen kyseistä nektaria Saksasta tilaamaankin – erittäin kilpailukykyiseen hintaan, tottakai. Vähän elättelin toiveita Höss Doppel-Hirschin tai mainion Wieninger Impulsatorin saapumisesta valikoimiin, mutta ainakaan vielä niistä ei ole uutisia kuulunut (sarvipääthän niissäkin tosin on, eli oliko kritiikkini sittenkin harkitsematonta?). Eikä varmaan kuulukaan, mutta toivoahan aina saa. Ne ovat Asam Bockin ohella syyskauden perinteisiä suosikkejani, mutta tänä vuonna en onnistunut niitä mistään oikein kaivelemaan joten päälle neljänkin euron hintalappu voisi tässä kiperässä tilanteessa ollu ihan perusteltu.

Oktoberfest-teema on tänä vuonna melko laajasti esillä ja perigermaanien ohella tarjonnassa on vähän variaatiotakin. Yleisellä tasolla Reinheitsgebotin 500-vuotisjuhlat on otettu Alkossa surkeasti huomioon, mutta vuosi perässähän siellä tupataan buumien sun muiden suhteen muutoinkin tulemaan. Ensi vuosi lieneekin sitten germaanisten puhtauslakioluiden vahvaa esiinmarssia… Sitä odotellessa päätin tutustua riistaoluiden uuteen tuttavuuteen, (yllättäen) tanskalaisen Grauballe Bryghusin (yllättäen) sarvipäällä koristeltuun jahtiolueen, Jagtøliin. Vuonna 2002 toimintansa aloittaneen panimon 5,6-prosenttinen dunkler bock kaatui lasiin rankan jahtireissun päätteeksi. Eipä ole vuosiin näin paljon torvisientä kuin nyt. Tein muuten päätelmän, että kyseinen sieni lienee putsaamattomana sienitarjonnan proteiinipitoisin edustaja…

Grauballe Jagtøl

Punertavan ruskea, keskirunsaasti vaahtoava ja samea olut. Tuoksu leipäisen maltainen, jotenkin hieman pistävä, kuivan mausteinen ja kuivatun hedelmäinen. Lämpö tuo mukaan myös keksimäisyyttä, joskin vähän kuivan digestivemäistä se onkin.

Maultaan tuoksuun hyvin samaistuva, leipäisen maltainen ja loppusilaukseltaan mausteisen kuiva. Mukana on myös tummahkoa hedelmää, etenkin kuivattua sellaista, mutta myös sitruksisen vivahteista pirteyttä. Lämmetessään olut saa maltaisuuden mukavaa pyöreyttä ja ehkä vähän keksimäistäkin makeutta. Kokonaisuutena kuitenkin aika vaatimaton oikeastaan joka osa-alueella. Potentiaalia hyväksi jahtiolueksi kyllä on, mutta ihan ei lyö nyt läpi.

Tuomio: Maltainen ja yksinkertainen olut, joka jää vähän varovaiseksi.

Pisteet: 32/50