 |
| Vehniän Rukiinen Joulusahti (Runtusahti V) |
Joulu oli taas ja sitä myöten lasissa sahtia. Tänä
jouluna se tuli hitusen pohjoisemmasta eli Vehniältä, josta kesän ja syksyn
mittaan on tullut maisteltavaa mukavan tasaiseen tahtiin muutoinkin. Jouluksi
valmistettu, järjestyksessään viides sahtierä oli aiempaa tuhdimpi, tummempi ja
rukiisempi, mikä luonnollisesti kuulostaa varsin mukavalta. Rukiinen
luonteikkuus kävi tekijöiden mukaan ilmi jo pönttöjä avatessa ilmoille päässeen
sulotuoksun myötä ja kieltämättä aika luonteikas lopputulos sieltä lasiini asti
päätyi. Veikkaan ettei katajaakaan ihan kamalasti oltu metsään tämän jäljiltä
jätetty.
Reilut yhdeksän prosenttia vahvuutta, mallastetun rukiin
osuus 1/16 (aiemmin 1/27) mallasmäärästä. Paksua, ronskia ja lämmittävää
talvinektaria paremmasta päästä. Ei ehkä omaan makuun se istuvin vehniäläinen,
mutta taattua laatulinjaa edelleen. Kelpasi siinä jouluiltaa vietellä.
Tasainen, leivosmaisen ruskea, hidasliikkeinen näky. Tuoksu
on vahvan rukiinen, kevyelti imeltynyt, limppuinen ja kuivahkon mausteinen.
Syvä, soljuva ja lämmetessään rouhean toffeinen, kevyen paahteinen ja hennosti
ylikypsän banaaninen. Hemmetin rukiinen…
Maultaan tuoksua rujompi, runsaan rukiinen ja rustiikkinen.
Vahvuus käy ilmi hyvin ja lämpöä nousee esiin mukavasti. Rukiisen leipäistä,
hennon toffeista, selkeämmin imeltynyttä, mutta silti kuivahkoa limppuisuutta,
aavistus taakse katoavaa banaania ja etenkin lopussa nousevan yrttisyyden
kanssa yhteen pelaavaa, kuivaa mausteisuutta. Melko kulmikas, luonteikas
kokonaisuus, joka makeuden lähteistä huolimatta on melko kuiva. Pidän enemmän
hieman makeammista sahdeista, mutta tässä rukiisuudessa, maalaismaisema
rustiikkisuudessakin on puolensa.
Pisteet: 39/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti