lauantai 30. joulukuuta 2017

Lonely Planet / Northern Monk / Fieldwork Travel Notes

Lonely Planet /  Northern Monk / Fieldwork Travel Notes

Lonely Planet… Ai että, näitä matkaherutuksia on tullut katseltua ties kuinka monen päivän antimiksi ja etenkin Ian Wrightin touhuja oli hauska seurata, vaikka pakko myöntää notten tiedä onko muistijäljet enemmälti Globe Rotterin vaiko Lonely Planetin ajoilta. Anyways, kumpiakin on tullut kulutettua.

Ja mitä se olutukko matkaohjelmista oikein horisee? No oluen takia, tottakai. Lonely Planet on julkaissut perusoppaiden lisäksi myös hyvän liudan spesifimpääkin materiaalia, kuten viime keväänä ilmestyneen panimoita ja tap roomeja 30 eri maasta esittelevän olutmatkaoppaan: Lonely Planet's Global Beer Tour.

Ja mitäpä se olutkirja ilman omaa olutta olisikaan ja toisaalta, mitäpä se matkaopaskirjan olut ilman esittelemiensä kohteiden raaka-aineita sitten olisi? Siksipä olutkirjaa juhlistava olut on valmistettu viiden mantereen antimia hyödyntäen, tarkoituksenaan välittää kirjan esittelemien kohteiden esiintuomaa makumaailmaa ja tunnelmia. Ja vähän väkisin määritellyistä lähtökohdista huolimatta on tässä mielestäni tässä on loppujen lopuksi onnistuttu aika hyvin -  ainakin mitä oluen makuun tulee.

Lonely Planet /  Northern Monk / Fieldwork Travel Notes
Lonely Planet /  Northern Monk / Fieldwork Travel Notes
Olutkirja esittelee kolmisenkymmentä kohdet USAsta, Uudesta-Seelannista, Belgiasta, Afrikasta, Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja Lähi-idästä sekä täydentää antiaan yleisesittelyillä ja vihjeillä kohteidensa lähiympäristöstä.

Osuvasti nimetty Travel Notes on tyyliltään modernin samea IPA, joka on maustettu acai-marjoilla ja mangolla. Sen valmistuksesta vastaavat leedsiläinen Northern Monk ja californialainen Fielwork, eli aivan minkä tahansa kutomon hoteisiin ei oluellista vastuuta ole annettu. Oluen teemaksi annettu Five continents. Five ingredients. One international IPA” täyttyy raaka-ainepuolella varsin mallikkaasti.

Oluen mangot on rahdattu Afrikasta, acai-marjat Etelä-Amerikasta, maltaat Euroopasta (Saksa ja Englanti) sekä humalat jenkeistä ja Uudesta-Seelannista. Tällä oluella pääsee käytönnässä maailman ympäri ja hyvinkin edulliseen hintaan… Toki matka on myös suhteellisen lyhyt, mutta kieltämättä kokemisen arvoinen.

Acai-marja on muuten hauska tapaus, mitä on tullut mietittyä joskus aiemminkin. Se on pieni, palmussa kasvava hedelmä (luumarja), joka voi periaatteessa olla lähtöisin joko paranassaipalmusta tai amazoninassaipalmusta – molempien hedelmästä kun nimitystä käytetään. Parassaipalmua kutsutaan acain lisäksi myös kaalipalmuksi, mutta ymmärrän hyvin miksi superfoodia ei ainakaan tuolla nimellä markkinoida.

Kuvankaunis etiketti on kuin postikortti...

"Kääntöpuoli" on hieman sekava, kun kaksi lehdykkään on printattu yhteen. Tai sitten itse räpelsin jotain.
Olut on pakattu modernisti tölkkiin, jota kuvittaa värikäs ja postikorttimainen etiketti. Oikeasta ylänurkasta avautuva etiketti paljastaa altaan toisen kerroksen, jossa näkyy ilmeisesti oluen alkuperäinen, hieman Tallinkin tai muun vastaavan 2000-luvun alun henkeä vibaileva etikettiversio. En tiedä sähläsinkö jotain vai onko tuo tarkoitettukin, että alta paljastuvassa kerroksessa on periaatteessa kaksi etikettiä päällekäin (toinen peilikuvana). Eipä siinä, otin talteen kumminkin, sillä tuo hymyilevä sammakko on niin sympaattinen…

Lonely Planet /  Northern Monk / Fieldwork Travel Notes
Kauniinkeltainen, samea ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on keltaisen hedelmäinen, lähinnä mehukasta ja hedelmälihaisaa mangoa ja aprikoosia esittelevä, sitruksinen sekä greippinen. Acai-"mukamarjan" ominaismaku ei ole tuttu, mutta kitkeränlaista marjaisuutta mukana on, joskin se aika vaalealta sinertävän marjan sijaan tuntuu. Hieman mausteinen katku siinä myös on, mutta hedelmälinjalla pääosin mennään.

Maku on hedelmäinen, pureva ja hieman myös kärkkäästi kitkerä. Mangoa, passionia, aprikoosia ja greippistä sitrushedelmäistä purevuutta. Yrttiä, vaaleaa ja happaman kirpakkaa marjaisuutta, greippisen loppupuristuksen joukossa myös mausteista potkua. Aika napakka on, ei niin aromaattinen kuin sameiden humalapommien sanotaan olevan. Toimii ja puhdistaa suun. Suurinta hedelmäkuormaa metsästävälle varmasti huti, mutta kuivemman ja puristavamman suunnan ystäville toiminee. Hiljalleen paletti myös selkiytyy ja matka-IPA osoittautuu erittäinkin päteväksi, purevareunaiseksi ja toimivaksi olueksi. Hieman kyllä meni aikaa, että aiheesta sai kunnolla kiinni.

Tuomio: Napakka ja pureva, samean pään suoraviivaista osastoa edustava maailman-IPA.

Pisteet: 39/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti