 |
| Mustan Virran Tott Double IPA |
- Tyyli: Imperial / Double IPA
- Alk.%: 8,5
- Panimo: Mustan Virran Panimo, Savonlinna, Suomi
Totti on tämänvuotisen pienpanimokattauksen MVP eli Mustan
Virran Panimon tarjolle tuoma olut. Kahteen kertaan kuivahumaloitu tupla-IPA
lepää 8,5-prosenttisen mallasrungon varassa ja on varmastikin parasta antia,
mitä savonlinnalaispanimo on toimintansa aikana meille tarjoillut.
DDH-maininnasta huolimatta makumaailma nojaa siihen liitettävää
NEIPA-kulttuuria vahvemmin ”perusvarmoissa” DIPA-tunnelmissa ja tekee sen
varsin maistuvalla tavalla.
Olutta oli viime keväänä tarjolla jo pienen 2500:n pullon
paikalliserän verran, mutta nyt levikki kattaa käytännössä koko maan. Olisiko tuo
”ennakkojulkaisu” liittynyt Alkon valikoimaan hakuprosessiin, jonne tie on
tunnetun pitkä kivikkoinen. Aikajänne lienee jokatapauksessa sellainen, ettei
samaa Double IPA –erää enää helmikuussa olisi myyntiin voinut laittaa. Nytpä
tarjolla onkin tuon pienerän tuoreempi toisinto, josta sain muutaman pullon testiin
suoraan panimolta.
Savonlinnalaisethan ovat kasvattaneet toimintaansa melko
kivaa tahtia, jossa apuna on ollut mm. mittavat tila- ja
laitteistolaajennukset. Viime vuonna tuotantomäärät kaksinkertaistettiin vuotta
aikaisemmasta, enkä usko että kuluvankaan kalenterivuoden aikana jalkaa
jarrulla juuri pidetään. 2018 Mustan Virran Panimo tuotti jo 238 000 litraa
mallasjuomaa, kun lukema kaksi vuotta aikaisemmin oli vähäiset 11 000 litraa.
Kuten sanottua, Tott on tällä aikajanalla selvää kärkituotantoa.
Nimensä olut
on saanut luonnollisesti Olavinlinnan historiasta:
Ruotsin valtionhoitajana toiminut Erik Axelsson Tott siirtyi vuonna 1467 Suomeen Viipurin käskynhaltijaksi. Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin perehtynyt Tott aloitti Olavinlinnan rakennustyöt vuonna 1475 ja hän myös nimesi linnan Pyhän Olavin mukaan.
 |
| Mustan Virran Tott Double IPA |
 |
| Mustan Virran Tott Double IPA |
Meripihkainen, kauniin vaahdon nostava olut on varsin kaunis
ilmestys pikkuruisen pullonsa vieressä. Tuoksu henkii ”vanhan liiton” meininkiä
eli tarjoaa hyvän annoksen greippisen havuista humalan tuntua. joka yhtyy suht
muhevaan, karamelliseen maltaisuuteen. Kypsää hedelmää, vienoa mausteisuutta.
Hyvältä vaikuttaa.
Makukin toimii. Aivan tuoksun muhkeuksissa ei enää liikuta,
mutta tunnelma toimii varsin hyvin. Greipin ja havuisuuden rinnalle on noussut
pieni annos pihkaa, mausteisuudesta löytyy runsaamman pähkinäinen puoli ja
runko on edelleen suht runsaanlainen, kevyen karamellista mallasta esittelevä.
Lopusta löytyy kohtalaisen rapeaa katkeruutta, joka voisi puraista
terävämminkin, mutta ehkä nykytila kuitenkin sopii keskirunsaanlaiseksi
asettuvaan runkoon paremmin. Perhana, aikas jees!
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti