Fuller's Vintage Ale 2018

Fuller's Vintage Ale 2018

• Tyyli: English Strong Ale
• Alk.%: 8,5
• Panimo: Fuller's, Lontoo, Englanti

Lontoolaispanimo Fuller’sin jokavuotinen ja odotettu Vintage Ale –painos tuli Alkoon viime syksynä hieman takaoven kautta. Olut ei alkuun listautunut verkkosivujen uutuus-sarakkeeseen, vaan ilmeisesti ilmestyi  eräänlaisena edellisen vuosikerran täydennyseränä suoraan hyllyyn. Kerrankin ihan oikea yllätys monopolimarketissa ja vieläpä iloinen sellainen. Sittemmin sekin on tainnut saada oman sarakkeensa verkkosivujen puolellekin.

No, eteenpäin. Eipähän näitä runsaamman pään herkkujuomia määräänsä enempiä tule nautiskeltua, joten tämänkin maistelu venähti pitkälle tämän vuoden puolelle. Itseasiassa vuoden 2017 painos taitaa olla vielä kokonaan korkkaamatta… Ehkä senkin aika vielä tulee.

Fuller’s Vintage Alejen ideahan on aikaisemmilta vuosilta tuttu: otetaan panimon herkullinen Golden Pride ja tuunataan reseptiä hitusen – ainakin humalalajikkeiden verran. Pari viimeisintä vuotta on seilattu hieman tuontihumalallisessa (2016: Nelson Sauvin, 2017: Denal) maailmassa, mutta vuosi 2018 palautti laivan Brexit-saarille. Jotain noista maailmanmatkoista on kuitenkin hyppysiin jäänyt, sillä nyt käytetty brittien Olicana-lajike henkii tropiikin hedelmäistä sävykkyyttä. Kavereinaan sillä on klassisemmat Target-, Goldings-, Challenger- ja Northdown-lajikkeet, mikä onkin osuvaa, sillä tämä 22. vuosikertapainos juhlistaa pitkällistä yhteistyötä brittiläisten ohran- ja humalanviljelijöiden kanssa.

Paluu kokonaan kotoperäisiin raaka-aineisiin on myös hyvin ajankohtainen tuon mainitun Brexit-vatuloinnin kanssa, mutta on myös hyvä muistaa, että vuoden 2018 Vintage Ale jäi Fuller’s-panimon viimeiseksi itsenäisyyden aikakauden vuosikerta olueksi. Panimohan on tätä nykyä japanilaisjätti Asahin omaisuutta… Sitäkin vasten on melko sääli, ettei kokonaisuus onnistunut puhuttelemaan aiempien kokemusten tavoin. Saa nähdä tuleeko haettua lisäpottuja kellariin laisinkaan.

Fuller's Vintage Ale 2018

Punertavan oranssinen, vaalean vaahdon nostava arvojuoma. Tuoksu toimii. Se lämmittää kypsän hedelmäisellä, keksimäisellä annillaan sekä runsaalla, vahvuuttaan henkivällä olemuksellaan. Pähkinää ja kevyttä maustetta löytyy myös, muttei ylettömän paljon. Kaunista.

Maku on tuoksua rujompi, edelleen suht puhutteleva kumminkin. Vahvuus tosin tuntuu lämmön lisäksi myös alkoholin kevyenä katkuna. Aika tasapainottaa tuota onneksi pois. Keksimäistä mallasta, ohuelti vaaleaa siirappisuutta ja ehkä vähän tisleensekaista, kypsää hedelmäisyyttä. Jälkimmäinen viinasidos on osin alkoholin katkusta nousevaa mielikuvaa, mutta, noh, siltä se vaan alkuun tuntuu. Aika tasoittaa tuotakin saraa, mutta vähän kylmä kuva kokonaisuudesta jää.

Olut on hyvä, muttei minusta aiempien Vintage- versioiden tai Golden Priden tasolla kuitenkaan. Lopussa kohtalaisen kovaa purentaa, suutuntuma jää keskirunsaaksi. Lopputulema kääntyy korjausliikkeistä huolimatta pettymykseksi.

Pisteet: 35/50