 |
| Hiisi Iku-Turso Tynnyrissä Kypsynyt Imperial Stout 2018 |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 9,0
- Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi
Sibeliun seitsemäs ja homejuustot. Siinäpä tämänkertaisen
oluen paritusvinkit itse panimon kirjailemina. Kyseessä on tietenkin
paikallispanimoni tynnyreissä pesinyt mytoliginen ”hirviolut”, sarvipäinen
Iku-Turso. Vuoden 2018 aikaleimaa kyljessään kantava, yhdeksänprosenttinen
imperial stout jatkaa hiisiläisten vakuuttavaa linjaa näiden suurten makujen
äärellä.
Kyseinen olut edustaa jo erää numero 684 eli ihan mukavasti on olutta pienpanimoaallon myötä ehtinyt Jyväskylässäkin valmistumaan. Tynnyrikypsä
Iku-Tursohan on tehty jo pitkälti menneen vuoden puolella, joten erälukemat
lienevät jo rikkoneet seuraavankin satasen rajan aikaa sitten.
Iku-Turson perusversiokin kävi hiljattain lasissani, enkä
muistanutkaan, kuinka ronskisti tuo sadan EBUn katkerorintama oluessa iskee. Ei
se mitään, toimii omaan pirtaan. Tynnyriversiossakin tuo tietty tuntuu ja
niinhän sen pitääkin. Edellisvuoden painokseen en tätä tällä kertaa lähtenyt
vertaamaan, mutta pistetilanne näyttää asettuvan tasatulokseen. Aivan niin
syvälliseen sanailoitteluun en arvioinnissani tällä kertaa yltänyt, mutta
lopputuleman puhuttelevuus lienee se pääasia. Ja onhan tynnyreissäkin tietty eroja. Aiempia painos uinui oloroso-astiassa, kun taas nyt esillä oleva versio haki vauhtia Jack Daniel's-tynnyristä. Iku-Turso on kaunis juoma, oli se
sitten tynnyrikypsytetty tahi ei.
Iku-Turso on ikiaikaisen jyhkeä ja väkevä luonnonvoima.
Jämäkästi, mutta lempeästi humaloitu. Voimakkaan paahteinen. Runsas ja pehmeän maltainen. Jyhkeä Imperial Stout Hiisin tyyliin.
IBU: 100 / EBC: 90 / Craft: 100%
Suodattamaton pastöroimaton, lisä- ja säilöntäaineeton,
vegaaninen
 |
| Hiisi Iku-Turso Tynnyrissä Kypsynyt Imperial Stout 2018 |
Hyvin tumma, beigevaahtoinen olut. Tuoksussa paahtunutta
tunnelmaa, tammista vaniljaa ja punaviinimäistä marjaisuutta. Aikas kiva.
Maku on monipuolisempi. Paahteisen maltaisuuden, kaakaon ja
espressomaisuuden takaa nousee esiin aika vahvakin vaniljan ja hapankirsikan,
ehkä punaviininkin yhteenliittymää. Lopusta löytyy aika napakkaa katkeroa, joka
jatkuu yrttisenä pitkälle jälkimakuun. Seuranaan sillä on tuota mainittua
kirsikka-vaniljaa, paahdetta ja suklaisuutta.
Monipuolinen, muttei ylettömän
syvä makumaailma. Pieni pyöreyslisä olisi ehkä poikaa, mutta onhan tässä aika
kova olut joka tapauksessa lasissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti