perjantai 11. maaliskuuta 2022

Nøgne Ø Imperial Brown Ale

Nøgne Ø Imperial Brown Ale

Vaikka Olutkellarissakin kuluu sameita muotimehuja tasaiseen tahtiin, on mieltymykset hiljalleen kääntyneet enenevissä määrin ”perusmakujen” äärelle päin. NEIPA-juomien kustannuksella muutos ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan karsintaa on tapahtunut vahvempien oluiden päässä. Imppivarastoa tulee toki harvennettua hiljakseen, mutta uutta satoa tulee kymmenpinnaisissa juomissa haalittua hyvin verkkaisesti maistoon.

Sen sijaan jo pidemmän aikaa kytenyt napakan pilssin kaipuu on saanut rinnalleen myös muita lagertyylejä. Aiemmin tylsänä pitämäni viennat ja vaaleat bockit maistuvat nyt paremmin kuin koskaan ja brittialejen juonikin on vuosien varrella alkanut avautumaan pelottavan hyvin. Joukossa on myös yksi oluttyyli, jonka kiehtovuus yllätti itsenikin: brown ale. Tyylissä on tarjontaa aika vähän, mutta esimerkiksi paikallisen 1000 Lakesin hieno Kollinkaarre puhuttelee makuhermoja kauniisti.

Alkoihin joku aika sitten saapunut grimstadilainen Imperial Brown Ale olikin tätä myöten syytä ottaa testiin. Vuodesta 2006 lähtien valmistettu nøgneläinen on varmaan tullut joskus vuosia sitten jo kertaalleen maistettuakin, mutta muistimerkintöjä en siitä silti onnistunut löytämään. Oluthan tehtiin alkujaan yhdessä Nørrebron kanssa ja se kulki nimellä Double Knot Brown.

7,5-prosenttinen, tummanpuhuva nøgneläinen on humaloitu sekä jenkki- että brittilajikkein. Sen hyllykuvaus ei välttämättä puhutellut omia mieltymyksiäni lajin suhteen, mutta pieni riski teki mieli kuitenkin ottaa. Riimijono ”toffeinen, pomeranssinen, kaakaoinen, hennon maitokahvinen, lämmin” kostautuu lopulta realisoituneena riskinä, eikä yhteistä säveltä oikein löydy. Ei ole minun kuppini brown alea tämä…

Nøgne Ø Imperial Brown Ale

Punakanruskea, tummanlainen olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on alkuun aika kuiva, paahtomaltainen, kevyen kahvinen, hennon suklainen ja kevyen appelsiininen. Pähkinää, lämmetessä myös taustalle nousevaa toffeisuutta ja kaakaota.

Maku toistaa tuoksua. Ei oikein osu yksiin mieltymysten kanssa. On jotenkin kädenlämpöisen piilomakea, jos tuolla tapaa makua ylipäänsä voi kuvailla. Paahteisuutta, kevyttä kahvia ja mausteisuutta. Kaakao, toffee ja jokin appelsiininkuorisuus vetävät suuntaa turhalti sivuraiteelle. Jälkimaussa kahvisuus korostuu, mikä miellyttää enemmän. Ei nyt varsinaisen epämiellyttävä, muttei isommin kehujakaan keräävä.

Pisteet: 32/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti