Osa pääsiäisestä... |
Varsinaisia pääsiäisoluita ei hirveämmin testiin tullut
hamuttua, mutta jo paljastettujen lisäksi sentään jotain kausitavaraa tuli
vielä viikonloppunakin testiin otettua. Muutoin lepopäivät tarjoilivat
maistuvia hetkiä rannikolta saapuneen, mielenkiintoisen belgioluen sekä
lähituotetun west coast IPAn muodossa – kotiolutta oli siis sopivasti tarjolla.
Juomalistalta löytyi muun muassa puolalaista hunajaunelmaa, mutta myös lisää
paikallista väriä Hiisin maistuvien makujen muodossa. Myös kuin varkain
tapahtunutta terassikauden avausta voidaan hyvillä mielin kutsua täydeksi
sudeksi… Auringonpaiste ja käryävän grillin aromit muistuttivat allekirjoittanutta
vehnäoluiden mahtavuudesta, joskaan sen suurempia sanailuita näistä
kokemuksista ei ylös tullut kirjailtua – ehkä hyvä niin, välillä pitää myös
rentoutua.
Sen suurempaa analyysiä ei pääsiäisen ajasta kuitenkaan
taida kukaan tässä vaiheessa lukea, joten jatketaan tästä sujuvasti oluen
pariin. Kun Gouden Caroluksen pääsiäispommi taasen unohtui toiseen
osoitteeseen, hamuilin käsieni ulottuville norjalaista pääsiäisolutta kahden
vuoden takaa. Nøgnen God Påske 2012 ei tuoreeltaan suurta sykähdystä varsin
tehokkaasti purkautuvaa vaahtoryöppyään lukuun ottamatta tarjoillut, joten
varastoin yhden yksilön odottelemaan parempia aikoja. Nyt olikin sopiva hetki
kaivella olut kellarin perukoilta, sillä varsinaista kypsytyspotentiaalia tällä
tuskin pitkässä juoksussa olisikaan. Aurinkoinen kevätpäivä, vehnäinen belgi
ale ja luonnon rauha. Täytyy kyllä sanoa, että puitteet nautintohetkeen olivat
kohdillaan. Mutta kuinka tuo tärkein, eli olut sitten tehtävästään selviytyi?
Nøgne Ø God Påske 2012
- Tyyli: Belgian Ale
- Alk.%: 6,5
- Panimo: Nøgne Ø, Grimstad, Norja
Nøgne Ø God Påske 2012 |
Edelleen varsin liukasliikkeistä tavaraa – olut nimittäin
karkaa pullosta vauhdilla, mutta onneksi valtaosa pelastuu. Hieman simainen
olemus on melko vahvan jenkkihumalan sitruksisuuden värittämä, belgihiivaisen
mausteista ja makeahkoa, leipäisen maltaista. Kuivattua hedelmää rusinan
vetämänä, myös hapanta vehnääkin on sopuisasti. Lopussa kukkaisa tuoreus
sekä kepeä yrttisyys puraisee yhtyen humalan syvään olemukseen - jokseenkin
parfyynenkin olemus huokuu kokonaisuudesta. Tuntumaltaan melko runsas, joskin
tiheän hiilihappoinen. Hapoista paras terä on kuitenkin pehmennyt ja kupliva
pirteys on mukavan samettista. Napakasti pureva, hieman hapan ja yllättävän tasapainoinen.
Toimii mainiosti vaikka melkoinen soppa onkin sekoiteltu.
Pisteet: 37/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti