Thornbridge Hall Courage Russian Imperial Stout

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 9,4
• Panimo: Thornbridge, Bakewell, Englanti

Nyt on mielenkiintoista tavaraa lasissa, jopa niin mielenkiintoista, että etikettikin on kadonnut matkan varrella! Tuosta pikku puutteesta huolimatta uskon pullon sisällön olevan sitä mitä pitääkin, nimittäin hekumallisen kuulua Thornbridge Hall Courage Russian Imperial Stouttia! Kyseessä ei ole mikä tahansa tumma paholainen, vaan vuodelta 1850 peräisin olevalla Courage-panimon reseptillä valmistettu, perinteitä kunnioittava ”vanhan ajan” imperial stout. Nykyaikaisemman skotti-IS:n, Cocoa Psychon yhteydessä valotinkin jo lyhyesti tämän jalon oluttyylin syntyhistoriaa, mutta historiallisen arvokkuutensa vuoksi thornbridgeläinen ansaitsee oman selostuksensa.

Historian havinaa...

Usein nähtävä sana Russian ei suinkaan ole silkkaa sanahelinää imperial stout-oluiden nimissä. Venäjän hovilla on nimittäin oma osuutensa tämän runsaan ja maistuvan oluttyylin synnyssä. Katariina Suuri (hallitsijana vuodet 1762 – 1796) ihastui englantilaiseen stout-olueen matkoillaan ja ilmaisi halunsa samaisen oluen saamisesta myös omaan hoviinsa. Ongelmaksi kuitenkin muodostui pitkä kuljetusmatka, jossa sen aikaiset kuljetusmenetelmät huomioon ottaen oli varsin ilmeinen jäätymisriski. Ongelma kuitenkin saatiin ratkaistua valmistamalla tästä ”keisarillisesta” vientioluesta tavallista vahvempaa ja lisäämällä humalan osuutta sen reseptissä. Näin olut säilyi pitkän meri- ja maamatkan pilaantumatta ja levisi näin lämmittämään myös Venäjän ruhtinaskunnan keisarillista hovia talven kylminä pakkasiltoina. 

Nytpä henkiin herätetty, toista sataa vuotta vanha resepti lämmittää Olutkellarin keväistä pikkupakkasiltaa ja voitaneen sen verran paljastaa, että odotukset ovat melko kovat. Pullotuspäivää tahi muuta sellaista minulla ei ole esittää kadonneen etiketin myötä, joten mitäpä sitä suotta pohtimaan.

Thornbridge Hall Courage Russian Imperial Stout

Mustan puhuva, kevyesti tummaa ruskeutta valoa vasten tunnustava, kauniin ruskean vaahtokerroksen hatukseen nostattava olut. Tuoksu hellii, siinä on jotain intensiivistä, jotain syvää ja jotain vakuuttavaa.  Intensiivisyys ilmenee melko ärhäkästi esiintyvänä, sulaneen lakritsin imelyyden ja salmiakkisen suolaisuuden yhteenliittymänä, joka leimaa tuoksua melko vahvasti. Syvyys taasen löytyy todella tumman puhuvasta yleistunnelmasta, jossa yhtenä pääteemana on vahvan paahteinen, ajoittain jopa espressomainen maltaisuus. Vakuuttavuutta tarjoilee melko voimakkaiden ja omalla taajuudellaan vahvojen tuoksujen yhteensopivuus – tämä tosin lienee tuoksun kohdalla jakava tekijä, mutta omaan nenään tuoksusta löytyvä rouheus ja osittainen ylilyövyys osuvat hyvin paikoilleen kokonaiskuvassa. 

Myös maku tarjoilee mieluisaa pureskeltavaa. Lakritsisen pinttynyt imelyys on hienoisen palanutta ja saa tukea hieman kevyemmältä, salmiakin suolaiselta väritykseltä – tämä puoli hallitsee ja luo osin myös liköörisen vahvan kuvan tästä olutnautinnosta. Paahteinen, osin pohjaan palaneen kahvinen maltaisuus jää hieman sivummalle, mutta tuo osansa tumman puhuvaan makumaailmaan. Monipuolinen maku tarjoilee myös ohuina siivuina suklaata, hennon hapanta marjaisuutta sekä hieman paremmin esillä olevaa humalan purentaa, jota esiintyy etenkin loppumaussa. Suutuntuma on hieman tahmaava, hiiilihapoiltaan pehmeyttä hajoittava, joskin samalla tarpeellisen piristävä.

Tuomio: Herkullinen, monipuolinen ja luonteikas IS, joka jakanee mielipiteet pinttyneellä makeudellaan ja muutoinkin melko iskevällä makuisuudellaan. Ei helpoimmasta päästä, mutta luonnetta varmasti riittää. Pidän, koska makeus, pinttynyt imelyys ja liköörin sävytteinen makumaailma sopivat omiin mieltymyksiini. Kaunista, ronskia ja ihanan intensiivistä.

Pisteet: 41/50