- Tyyli: Bitter
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi
Paikallinen K-Citymarket Seppälä juhli
jokin aika sitten kymmenvuotista taivaltaan ja sen kunniaksi Jyväskylä sai
käytännössä kolmannen kaupunginosa-olutbrändinsä. Tilaus- ja yhteistyöoluiden
teossa alueella hyvin kunnostautunut paikallispanimo-Hiisi sai kauppiaalta
melko vapaat kädet juhlaoluen valmistuksen suhteen. Liian konstikasta juotavaa
ei kuitenkaan haluttu lähteä tekemään, vaan makujen tuli sopia myös
keskivertokuluttajankin ymmärryksen piiriin. Noudin jokusen pullon testiin
kaupan puolelta ja kyselin taas panimolta hieman speksejä juttuni tueksi. Tatu
kommentoi oluen tyylivalintaa edellä mainituista lähtökohdista seuraavasti:
"’Brittibitteri’
on suurimmalle osalle oluesta mitään koskaan kuulleille tuttu konsepti ja
toisaalta oluttyyli, jota meillä ei oltu vielä valmistettu, joten päätettiin
tarttua härkää sarvista ja lähteä panemaan sellaista."
Bitteriä pölkyllä... |
Uusi aluevaltaus panimolle siis ja jokseenkin (ainakin
omaan korvaan) epä-hiisimäiseltä puolelta tällä kertaa. Olut nojaa pääasiassa
maltaan mahtiin ja humalointi onkin tarkoituksella jätetty pienempään rooliin.
Kokonaisuudesta löytyy mm. münchener-maltaiden tuomaa biscuit- tai leipämäistä
lisää sekä pienen karamellimaltaan osuuden (n.5%) pehmentävää suutuntumaa.
Etiketti kielii Seppälän talousalueen tunnusomaisesta luonteenpiirteestä
pienteollisuuden ja suorittavan yritystoiminnan keskittymänä sekä henkii
suoremmasta yhteydestä suoraan alueen nimeen. Sepän alasin ja iskevät kipinät
eivät kuitenkaan liene ainakaan nyky-Seppälän katukuvassa ensimmäisenä silmään
pistävä yhdistelmä, mutta on hyvä symbolinen vertaus alueelle keskittyneeseen
toimialakirjoon sekä sepän ammattiin liittyvän välineistön mukaan nimettyihin
kadunnimiin…
Ainakin loppuviikosta Seppälän nimikko-olutta vielä löytyi hyllystä, joten halukkailla on vielä hyvä mahdollisuus hakea pullollinen brittitunnelmaa talteen. Tatu ei suinkaan pidä mahdottomana ajatuksena, että aiheeseen vielä palattaisiin myöhemminkin... Stay tuned, mikäli bitteri puree mieluisasti!
Pullon kyljestä luettua: ”Reilu Brittibitteri, joka sammuttaa janon rankemmankin työpäivän
jälkeen. Vaalea, leipäisen maltainen ja perinteikäs olut, jolle brittihumalat
antavat taitavasti taotun terän. Paikallisissa käsissä tehty, hartaasti
vasaroiden.”
Hiisi Seppälä Best Bitter |
Liukuvan samea, kevätillassa punertavan oranssi ja
kohtalaisesti vaahtoava olut. Tuoksu odotetusti melko mieto. Brittihenkeä
leipämäisen ja makeahkon, ehkä haalean hunajaisenkin maltaan muodossa, myös
ohut siivu leikkaavaa yrttihenkistä raikkautta sekä aavistus kuivattua
hedelmää.
Maultaan hieman runsaampi, melko tasapainoinen ja
kohtalaisesti humaloitu. Semitumman leipäinen maltaisuus on edelleen orastavan
makeaa, märkää ja vallitsevaa joskin ruohoyrttinen, osin kostean kukkainenkin
humalointi ottaa melko hyvää otetta etenkin maun loppupuoliskolla sekä
napakammin purevassa jälkimaussa. Terävät ja pienikokoiset hiilihapot
vahvistavat katkeron vaikutusta nostaen lopputuntuman melko raikkaankin
oloiseksi. Hieman hiivaa, jonkin verran rusinaista hedelmää. Sointuvan
maanläheinen, silti raikas ja kohtalaisen makuisakin kokonaisuus. Tuntumaltaan
kuitenkin melko kevyt, ei niinkään takkatulen kuin rantasaunan tai sosiaalisen
tapahtuman pariin kutsuva yhtälö.
Tuomio: Purevanlaista brittitunnelmaa tarjoileva juhlaolut,
joka osoittautuu melko raikkaaksi tapaukseksi, tarvittavaa makua kuitenkaan
unohtamatta. Brittimaltainen tunnelma sekä melko vaatimaton runko kuitenkin
pitävät huolen suuremman makujen sinfonian poissaolosta – rehtejä makuja
suurempia ihmeellisyyksiä esittämättä. Ei huono britti, silti kuitenkin ”vain”
britti.
Pisteet: 31/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti