Kotiolut: Voetto IPA

Raumalais-IPAn versiointi Keski-Suomesta...

Jokunen aika sittenhän kerroin Reittausblogin lähettämästä nimikko-IPAsta, joka toimi testiolosuhteissa melkolailla moitteettomasti. Harrin resepti on ollut vapaata riistaa blogin verkkosivuilla ja todistettavasti ainakin yksi kotiolutvirtuoosi on tuon ottanut tarkempaan tarkasteluun. Lähes paikallinen, Konnevesi-Vaajakoski-akselilla vaikuttava Topi Pakarinen a/k/a Voetto otti minuun yhteyttä ja tarjosi maistoon oman versionsa Reittausblogi IPAsta. Luonnollisesti lupasin auttaa miestä mäessä ja otin ylimääräisen pullon pois Topin kaapista kuljeksimasta. Sovimme tapaamisen Hiisi-panimolle, jossa meidän lisäksemme vauhdissa olivat Jaskan Kaljat, Hiisin Tatu ja kotioluillaan mainetta niittänyt Kosoolan Panimo, jotka yhdessä juonivat Pohjoisen Jättiläistä oluen ystävien iloksi... Päivästä ei sen enempää, Jaksan blogista löytyy kattava koonti sen lauantain touhuista. Mukava kokoontuminen kuitenkin saatiin aikaiseksi, nämä kelpaavat aina!

Voetto IPA on siis Reittausblogi IPAn klooni, josta löytyy tekijän lisäksi pari muuttajaa. Reseptin isä, eli Metsäjoen Harri ottikin kaksikon rinnakkain maistoon perjantaina ja teki melko tyhjentävän esityksen oluiden eroista - niin reseptiikan kuin lopputuloksenkin suhteen. Tiivistettynä reseptien ja valmistuksen erot ovat seuraavat:

• Mallaspohja: Voettolaisessa on sahtimaltaan sijaan 90% Pale Ale mallasta ja 10% Crystal 60L mallasta, alkuperäisessä käytetty sahtimallashan koostuu 90% Pilsner ja 10% Dark Ale-maltaista.
• Hiiva: Harri käytti kulttioluessaan Danstar BRY-97 American West Coast kuivahiivaa, kun taas Voetto on käyttänyt WLP-001 California Ale nestehiivaa.
• Humalointi: Se on sama.
• Jäähdytys: Voetto-panimolla on käytössään jäähdytin, kun Harrin panimolla taas ei semmoista ole, vaan Raumalla käytetään no-chill "tekniikkaa".
• Käymislämpötila: Raumalla käymislämpötila on ollut 15-17°C, kun pohjoisemmassa eli Voetto-panimolla lämpötila on kohonnut yli 20°C:een...

Eroja siis löytyy, mutta kuinka ne vaikuttavat makuun? Oluilla on muuten viikon aikaero Voeton version tuoreuden eduksi, joskaan itse en näitä rinnakkain pääsekään vertailemaan. Mielenkiintoista kuitenkin päästä melko tuoreeltaan toteamaan kahden samoista lähtökohdista valmistetun oluen eroavaisuuksia, joissa korostuvat eri tekijöiden ja pienten muutosten vaikutukset.

Voetto IPA

Tumman oranssi, osin orastavan ruskeakin, rehdin samea olut jonka valkea vaahto on runsasta ja todella hitaasti laskeutuvaa. Alkuun tuoksu on melko puhtaan greippinen, mutta hiljalleen esiin nousee myös hedelmäistä eksotiikkaa sekä kevyelti karamellista mallasta. Miellyttävä, sopivan voimaisa ja pirteä.

Maussa ollaan esikuvan mukaisesti vahvasti greipin jalan jäljissä, mutta mukana on myös sitruksen tuomaa värikkyyttä. Purevaa on alusta loppuun, läsnä on myös lyhyen aikaa männyn pihkaisuutta, joka kuitenkin häviää hieman läpi maistuvan alkoholin alle. Tuokin toki ajan kanssa tasoittuu, mutta vahvasta poltteesta ei silti tyystin eroon päästä. Mallasrunko on sopivasti taustalla tuoden ruskean karamellisella olemuksellaan hyvää taustaa katkeron tenhoon – myös tuoksussa mainittua tropiikin tuntua on ilmassa, kovin kevyesti tosin. Suutuntumaltaan keskirunsas, hieman vahvemmalla puolella. Hiilihappoja on sopivissa määrin raikastamaan olemusta, mutta valitettavasti se pelaa myös pilkahtelevan alkoholin pussiin. Suurta vaikutusta tuolla ei loppuunsa kokonaisuuteen ole, mutta hieman vie parasta terää muutoin mainiosta makumaailmasta.

Tuomio: Rehdin pureva, greipin tuoreutta henkivä IPA, jossa myös sitrus ja hyvin taustalta kantava runko tukevat kokonaisuutta. Alkoholin polte tosin nousee häiriköimään, joten nautinto ei ole optimaalisin. Hieman eroja muutoinkin esikuvaansa, mutta hyvin lähellä laadullisesti ilman mainittua poltetta oltaisiin.

Pisteet:

• Tuoksu: 8 
• Ulkonäkö: 4 
• Maku: 7
• Suutuntuma: 4 
• Kokonaisuus: 14

 Yhteensä: 37/50