Kotiolut: Ukonmalja Regalia ESB

Vihdoin ja viimein… Näinkin voisi kuvailla Ukonmaljan ESB:n päätymistä Olutkellarin sivuille. Kollegani Raumalta ehtikin jo hyvän aikaa sitten pureutua kyseisen oluen saloihin Reittausblogissa ja tuo juttu kannattaa kiinnostuneiden käydä myös lukaisemassa. Itse säästelin Tommin luomuksen puolikisi vahingossa, puoliksi tarkoituksella joulun pyhiksi ja itse asiassa vapaapäivien aikana tutustuin tuotteeseen kahteenkin otteeseen – ensin nautiskellen, parin päivän päästä tiukemmin tarkastellen. Jouluksi saatu kolmevarttinen patenttipullo saakin jäädä kypsymään rauhassa…

Regalia täydentää Ukonmaljan ”neljän maailman ajan”-olutsaagan. Sen osaksi on jäänyt aikakausista kolmas, Dwapara Yuga, jonka pronssiseen väritykseen itse olutkin istuu kauniisti. Saagan taustoja olenkin jo ehtinyt purkamaan Elysia Saisonin (Satya Yuga), Paterian Wittin (Treta Yuga) ja Hedonia Milk Stoutin (Kali Yuga) yhteydessä. Itse maestro kuvailee symboliikkaa lyhyesti näin:

Regalia nimenähän tarkoittaa vallan merkkejä/-symboleja ja varsinkin kreikkalaisten pronssiaika viittaa vahvasti sodankäyntiin, joskin säilyttäen siinä tietynlaisen sankarillisen ja kunniakkaan pohjavireen. 

Omassa blogissaan Tommi kertoo alkuun suunnitelleensa oluen maustamista rosmariinilla, mutta luopuneensa aatoksesta päästäkseen ensin maistamaan olutta ”plankkona”. Reseptiikka kätkee sisäänsä viittä eri mallasta, joista Maris Otter kuuluu olevan ensi kertaan Ukonmaljan pajan käytössä. Tekijä itse ei ollut täysin tyytyväinen CaraMünichiin osuneeseen valintaansa karamellimaltaaksi, vaan jäi sanojensa mukaan jälkikäteen kaipaamaan brittiläisempää ”lajiketta” keitokseensa. Myös humalakattaus (Progress ja Boadice) saa pientä pohdiskelua onnituneisuudesta aikaan, mutta kuten aiemminkin olen todennut, on Tommi oman työnsä arvioijana melko tiukanoloinen ollut aiemminkin. Ehkä vähän samoilla linjoilla olutta maistaneena itsekin olen, joskin mukavasti olut joka tapauksessa maittoi – tyylin sisällä ehkä haen hieman erilaisia makuja kuin Regalia, mutta oluena Ukonmaljan ESBi toimii hyvin.

Ukonmalja Regalia ESB

Samea, kauniin oranssinen, hieman punertavaa tummuutta henkivä, kaunis olut melko runsaalla vaahtokerroksella varustettuna. Tuoksusta löytyy ”bitteriä” eli kukkainen, hienoisen ruohikkoinenkin purevuus tahdittaa matkaamme. Muutoin löytyy keksiä, kevyttä karamellia ja hienoista pähkinää.

Maussa edelleen kukkaista purevuutta, edelleen ruohikkoa mukanaan kantavana, vienoa sitruksen ronskiutta henkivänä. Kevyttä karamellia, keksimäistä maltaisuutta sekä hienoista pähkinää. Yleisesti hennon kuiva, varsin pureva ja tuntumaltaan yllättävän pirteä. Suurta jyhkeyttä ei siis ilmoilla ole, vaan hiilihapot, humaloinnin vahva esiinmarssi ja rungon salliva maltillisuus keventävät olutta nostaen juotavuutta paremmalle tasolle. Itse jään kaipaamaan ryhtiä sekä fullersmaista pehmeyttä purevuuden vastapainoksi. Kukkea, tuore ja ”nuori”.

Tuomio: Aika pureva ESBi on Palokan suunnalla keitelty ja aivan omaan makuhermoon se ei pehmeyden ja maltin puutteessaan täysin onnistu iskemään. Hyvä olut tämä joka tapauksessa on, mutta ESBeissä suosin Fuller’sin klassikon hillitympää, pehmeämpää ja pähkinäisempää linjaa.

Pisteet:

• Tuoksu: 7 
• Ulkonäkö:3 
• Maku: 7 
• Suutuntuma: 3 
• Kokonaisuus: 13

Yhteensä: 33/50