Joulun alla sain lisää Jyskän Panimon
herkkuja maistettavaksi ja näistä ensimmäisenä lasiini kaadoin tumman puhuvan
portterin. ”Jouluportteriksi” valmistettu olut on saanut alkunsa marraskuun
alussa ja hauskana yksityiskohtana kerrottakoon, että sen käymisastiana toimi
vanha koiranruoka-astia… Portterit ovat yksi ensimmäisistä rakkauksista oluiden
kirjossa ja tuo side on säilynyt vahvana myös tähän päivään saakka. Siksipä otin
kyseisen oluen vastaan mielenkiinnolla ja aikomus oli säästellä se napakan pakkasen tahdittamaan illanviettoon... Olut kuitenkin kannatti kuuleman mukaan nauttia suht tuoreena, joten en jäänyt kelien satunnaista kiristymistä odottelemaan. Lunta toki löytyi pihalta kiitettävät kinokset, mutta ilmassa oli talven vaihtelevaan sääkuvaan sopivasti vettä... Ei se mitään, uloshan se piti tietty kuvaamaan ängetä ja kylmähän siellä tuli - vaikkei toivottua pakkasta ollutkaan.
Runsaan paahteinen katkeransuklainen porter. Paahtuneisuus tulee kolmen
tumman maltaan sekoituksesta. Pantu 8.11.2014, alkoholia 6,2 %.
Jyskän Panimon Porter |
Vesisade kastelee lumista talvimaisemaa
ja kynttilävalaistus taistelee vihmovaa tuulta vastaan. Olut sen sijaan henkii
vastapainoista rauhallisuutta läpitunkemattomalla tummuudellaan. Tuoksu on
runsaan paahteinen, mokkaisen suklainen ja hieman nokinen.
Mausta löytyy runsasta syvyyttä ja
paaheisen maltaan johdolla mennään melko vahvasti. Tummaa, kuivanlaista
suklaata on niinikään mukavasti, taustalta nousee hiven palaneen puun
nokisuutta. Yleisilmeestä löytyy ajoittaista pehmeyttä, mutta pääsääntöisesti
mennään paahteisen nahkeuden tahdissa. Lopusta löytyy tiivis salmiakin puristus
sekä melko maltillinen katkeron puraisu. Ymmärrän myös luonnehdinnan
”katkeransuklainen”… Varsin maistuva portteri, jossa makujen syvyys, runsaus ja
tasapainoisuus ovat hyvällä tasolla. Omaan makuun hieman pehmeämpi tunnelma
toimisi paremmin, mutta nautittavuus on silti kohdillaan. Hieno olut talvi-illan
viettoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti