Belhaven Scottish Oat Stout ja olutsiirappi

• Tyyli: Sweet Stout
• Alk.%: 7,0
• Panimo: Belhaven (Greene King), Dunbar, Skotlanti

Raaka-aineet onnistuneeseen herkutteluun...

Belhaven on varsin perinteikäs toimija Skotlannissa ja se olikin pitkään maan vanhin itsenäinen panimo. Greene King kuitenkin osti sen vuonna 2005, mutta kaupan myötä brändiä ei lähdetty muuttamaan – hyvä niin. Panimon historia juontaa juurensa aina 1700-luvun alkuun saakka, joskin alueella on valmistettu olutta jo 1100-luvulla sinne asettuneiden hengenmiesten toimesta. Nykymuotoisesta panimosta löytyy ensimmäiset merkinnät kuitenkin vasta vuodelta 1719, jolloin John Johnstone aloitti kaupallisen oluen valmistuksen. Sata vuotta myöhemmin  johtoon astui Ellis Dudgeon naimakauppojen myötä, mistä alkoikin lähes 150-vuotinen dynastia Dudgeon & Co.-nimen alla. 

Toimintaa laajennettiin ajan myötä myös mallasmarkkinoille, mikä pitikin yrityksen toiminnan elinvoimaisena pieniin panimoihin kohdistuneen kadon iskiessä ylämaille. Rinnakkaistoiminta panimon ja mallastamon muodossa jatkui aina vuoteen 1971, jolloin mallastuotanto myytiin koventuneen kilpailun vuoksi ulos brändin alta – se oli työnsä tehnyt ja auttanut panimon yli kahdesta maailmansodasta ja muusta kurjuudesta. Muutoksesta alkoikin panimotoiminnan laajentuminen ja ennen Greene King-kauppaa panimo oli maan suurin itsenäinen oluenvalmistaja. Vuosien varrella johto on vaihtunut jokusen kerran ennen viimeisintä kauppaa, mutta brändi on pysynyt ennallaan vuosikymmenten ajan.

Suomessakin panimon tuotteita on parin kourallisen verran nähty ja näin talven tultua saimme Alkon valikoimiin lisäedustusta kauraisen sweet stoutin muodossa. Stoutin ja kauran yhdistelmä on aina kutkuttava, vaikkei kaura rukiin hekumalle oluen raaka-aineena vertoja vedäkään. Uutiskynnys ylitettiin kuitenkin heittämällä, mutta pelkästään lasiin en olutta lähtenyt kaatamaan – reilu puolet pullon sisällöstä meni jäätelön kaveriksi hienoisen kasaan keittelyn myötä. Otetaanpa ennen arviota pikainen olutsiirappivinkki:

Sweet stout-siirappi jäätelön kaveriksi

Meillä on hullaannuttu täysin Kolmen Kaverin Jäätelö-nimisen jäätelötehtaan tuotteisiin ja viimeisimpänä matkaan lähti perusmaku eli vanilja. Aito vaniljajäätelö poikkeaa aika paljon hajuttomista ja mauttomista Valion kuutioista ja onkin oiva pohja rakentaa maittavia annoksia pienin lisukkein. Tällä kertaa seuraksi lisättiin olutsiirappia ja banaani-lettuja (joiden reseptiä minä en tiedä) – oikein maittavaa.

Vaikkei näky ehkä silmiä hivele, oli maku kohdillaan. Olutsiirapit tuskin jäävät tähän!

Täysin napakymppi ei siirappini ollut, mutta suositeltavaa kuitenkin. Ehkä kaurastout ei paras vaihtoehto sekoitukseen ollut, sillä hienoisen ruokaisa, oikeastaan kaurapuuroinen tunnelma jäi vähän siirappisen, tumman makeuden kanssa kummittelemaan. Lisäksi keittelin siirapista ehkä hivenen liian tiukan setin. Idea on lainattu Kaunis Humala-blogin puolelta: 

Kaunis Humala: Stout siirapiksi ja jäätelön päälle

Aika samat linjat löytyvät täälläkin valmistuksesta. Pari desiä olutta kattilaan keittymään kasaan ja hieman makeutusainetta sekaan. Käytin noin puolitoista ruokalusikkaa tummaa siirappia, joskin jokin tumma sokeri olisi saattanut olla toimivampi ratkaisu. Keittelyä kannattaa jatkaa suunnilleen siihen saakka, kunnes jäljellä on noin 1/3 alkuperäisestä nestemäärästä. Kannattaa kokeilla itselleen sopivia suhteita ja oluidenkin kanssa voi hieman varioida. Stout/porter on aina kova sana kun puhe on jälkiruuista…

Ja sitten itse oluen kimppuun:

Belhaven Scottish Oat Stout

Todella tumman ruskea olut rusehtavalla, kohtalaisen kuohkealla vaahdolla. Tuoksultaan se on paahteisen maltainen, kuivan suklainen ja hieman tumman hedelmäinen. Kaura on hyvin esillä puuroisena juonteena, myös savuavaa puuta löytyy. Ei kovin makea, aavistuksen kuivakka.

Maultaan mainio. Tummaa, paahtunutta maltaisuutta, kaakaoista suklaata sekä salmiakkia. Edelleen kaurapuuroa, samoin kevyempää tummaa hedelmää mutta myös tuoreeltaan hiipuneen puun savuisuutta. Kohtalaiset katkerot purevat lopussa, samalla esiin nousee myös vienoa mausteisuutta sekä paahtunutta siirappisuutta. Tietyllä tapaa mukavan rehti, maanläheinen ja maistuva. Tuntumaltaan vain keskirunsas, silti suhteellisen hyvin toimiva ja riittävän jämäkkä.

Tuomio: Paahtuneen maltaan mahtia varsin sopuisassa, runsasmakuisessa paketissa esittelevä skotlantilainen. Salmiakkia, suklaata ja siirappia olematta äitelän makea. Hieno tasapaino, nautittava kokonaisuus.

Pisteet: 36/50