Herrasmiesmäistä... |
Pitkän tien on Konneveden mies
oluiden saralla kulkenut. Nykyisin Hiisin työjuhtana ankaraa duunia painava Herrasmies-Topi on
niittänyt mainetta kotiolutpuolella hurmanneella Voetto-brändillään ja
Peräkamari-kollaboraatioillaan. Nyt TV:stäkin tuttu hahmomme on saavuttanut
hatunnoston arvoisen merkkipaalun: oman reseptin saattamisen kaupalliseen
levitykseen! Onnittelut lienevät paikallaan... Hyvä Topi!
Tyylikkäästi Herrasmies IPAksi
nimetty olut noudattaa kesällä maistossa olleen Herrasmiespanimon ”Bretta” IPAn
reseptiikkaa. Ominaisuuksiltaan hämäävän brettaisesta Saccharomyces "bruxellensis" trois –hiivakannasta twistinsä saava tropiikin hedelmä
on humaloitu Citralla, Amarillolla ja Simcoella eli Apollo näyttää tippuneen
kaupallisesta erästä pois. Kysäisin Topilta hieman mietteitä oman reseptin
menestyksen johdosta ja kyllähän se kuulemma mieltä lämmittää että tuotteeseen
löytyy uskoa siinä määrin, että panimo antaa luvan valmistaa tuotteen
kaupallisesti ja vieläpä uskollisena alkuperäiselle reseptiikalle. Ja miksipäs
ei, onhan tuo kotiversiokin monessa suussa hyväksi todettu.
Piipahdimme Nikulaisen, Laitisen ja Silvennoisen
Sahti-kirjan julkistustilaisuuden jälkeen Harry’sissä, jonka hanaan olut oli
kytketty paria päivää aiemmin. Herrasmiesseurueessa Topin tuotos keräsi kehuja
ja niihin oli helppo yhtyä…
Hiisi Herrasmies IPA |
Muistikuviin verraten kaupallinen versio piilottelee
tallimaista twistiään melko tiukasti, päästäen tuota funkya makumaailmaa esiin melko
säästeliäästi esiin. Tuoksultaan se on melko runsas, vaalean trooppinen ja
greippinen, mutta myös hienoisen enteilevä ja ehkä sitä "bruxellensismäisyyttä"
vilautteleva.
Mausta löytyy miellyttävää napakkuutta, kevyttä mausteisuutta
ja runsasta hedelmäisyyttä. Greippinen katkeruus on rapeaa, mutta myös kevyttä karamellia
löytyy. Brettaista tuulahdusta on tosiaan ilmoilla hieman, mutta ei välttämättä
siinä määrin että jotain twistiä suorilta osaisi arvata mukana olevan. Mutta
kun sen tietää, niin kyllähän sitä sieltä sitten löytyy…
Selvästi kesän kotiversiota rapeampi, mutta myös muutoin puhtaamman
ipamaisempi. Hiiva voisi olla hitusen ronskimmin esillä, sillä olisi kuitenkin
paljon annettavaa kokonaisuudelle. Molemmissa on puolensa ja hankala sanoa,
kummasta pidin enemmän – hyviä oluita molemmat. Herrasmiesmäisiä, ehdottomasti.
Pisteet: 38/50
Huhujen mukaan jotain hieman "muhkeampaa" "coctailia" olisi Herrasmiehen jäljillä jo tuloillaan, mutta salaisena toiveena voisin heittää vielä, että herrasmiesmäinen barley wine olisi myös kova juttu... Ommuute, kuten panimolla tavataan sanoa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti