torstai 26. marraskuuta 2015

Hiisi Herrasmies IPA



Herrasmiesmäistä...
Pitkän tien on Konneveden mies oluiden saralla kulkenut. Nykyisin Hiisin työjuhtana ankaraa duunia painava Herrasmies-Topi on niittänyt mainetta kotiolutpuolella hurmanneella Voetto-brändillään ja Peräkamari-kollaboraatioillaan. Nyt TV:stäkin tuttu hahmomme on saavuttanut hatunnoston arvoisen merkkipaalun: oman reseptin saattamisen kaupalliseen levitykseen! Onnittelut lienevät paikallaan... Hyvä Topi!

Tyylikkäästi Herrasmies IPAksi nimetty olut noudattaa kesällä maistossa olleen Herrasmiespanimon ”Bretta” IPAn reseptiikkaa. Ominaisuuksiltaan hämäävän brettaisesta Saccharomyces "bruxellensis" trois –hiivakannasta twistinsä saava tropiikin hedelmä on humaloitu Citralla, Amarillolla ja Simcoella eli Apollo näyttää tippuneen kaupallisesta erästä pois. Kysäisin Topilta hieman mietteitä oman reseptin menestyksen johdosta ja kyllähän se kuulemma mieltä lämmittää että tuotteeseen löytyy uskoa siinä määrin, että panimo antaa luvan valmistaa tuotteen kaupallisesti ja vieläpä uskollisena alkuperäiselle reseptiikalle. Ja miksipäs ei, onhan tuo kotiversiokin monessa suussa hyväksi todettu.

Piipahdimme Nikulaisen, Laitisen ja Silvennoisen Sahti-kirjan julkistustilaisuuden jälkeen Harry’sissä, jonka hanaan olut oli kytketty paria päivää aiemmin. Herrasmiesseurueessa Topin tuotos keräsi kehuja ja niihin oli helppo yhtyä…

Hiisi Herrasmies IPA
Muistikuviin verraten kaupallinen versio piilottelee tallimaista twistiään melko tiukasti, päästäen tuota funkya makumaailmaa esiin melko säästeliäästi esiin. Tuoksultaan se on melko runsas, vaalean trooppinen ja greippinen, mutta myös hienoisen enteilevä ja ehkä sitä "bruxellensismäisyyttä" vilautteleva.

Mausta löytyy miellyttävää napakkuutta, kevyttä mausteisuutta ja runsasta hedelmäisyyttä. Greippinen katkeruus on rapeaa, mutta myös kevyttä karamellia löytyy. Brettaista tuulahdusta on tosiaan ilmoilla hieman, mutta ei välttämättä siinä määrin että jotain twistiä suorilta osaisi arvata mukana olevan. Mutta kun sen tietää, niin kyllähän sitä sieltä sitten löytyy…

Selvästi kesän kotiversiota rapeampi, mutta myös muutoin puhtaamman ipamaisempi. Hiiva voisi olla hitusen ronskimmin esillä, sillä olisi kuitenkin paljon annettavaa kokonaisuudelle. Molemmissa on puolensa ja hankala sanoa, kummasta pidin enemmän – hyviä oluita molemmat. Herrasmiesmäisiä, ehdottomasti.

Pisteet: 38/50

Huhujen mukaan jotain hieman "muhkeampaa" "coctailia" olisi Herrasmiehen jäljillä jo tuloillaan, mutta salaisena toiveena voisin heittää vielä, että herrasmiesmäinen barley wine olisi myös kova juttu... Ommuute, kuten panimolla tavataan sanoa…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti