 |
| Paloaseman Hämy Juice |
- Tyyli: American Pale Ale
- Alk.%: 5,0
- Panimo: Paloaseman Panimo, Nummi, Suomi
Suoritin tuossa aiemmin pikaisen pyrähdyksen hesoihin, mutta
myöhäinen saapumisaika jätti melko vähän pelivaraa kaupungin tarjonnan
ihmettelyyn. Jotain kuitenkin oli tehtävissä eli kamat majoitusliikkeeseen ja
ulos pohdiskelemaan, mistä saisi pientä suuhunpantavaa. Olutta siis…
Varausjärjestelmän teknisten ongelmien (epäilen
käyttäjälähtöistä bugia) vuoksi tämänkertainen yöpymispaikka sijaitsi
Ruoholahdessa, jolloin One Pint Pub oli oikeastaan luontainen valinta
iltalenkille. Itse en kehutussa olutravintolassa ollut koskaan käväissyt ja
mielikuvat poikkesivatkin hieman todellisuudesta. Kyllähän minä alueen ”aika
uudeksi” mielessäni sisäistin, mutta semikotoinen Kuokkala-fiilis pääsi silti
yllättämään. Nyt puhutaan siis miljööstä ja alueen rakennuskannan ”itseään
toistavasta luonteikkuudesta”.
Kompakti One PInt ei ylettömän hämyisältä tai
tunnelmalliselta ulospäin vaikuttanut, mutta tiskin lähestyessä homman nimi
alkoi selkenemään. Aika tiukka valikoima, eh, nimittäin! Koska kyseessä oli
lyhyeen lenkkiin yhdistetty pikainen tutustumiskäynti, valitsin lasiini talon ”oman
panimon” hämyisen uutuuden, Paloaseman Hämy Juicen. Nummilaispanimohan vaihtoi
vast’ikään omistajistoa eli nykyisin toiminta pyörii One Pintin taustahahmojen
voimalla. Listalla olisi ollut paljon muhkeampiakin makuja, mutta tämä sopi
pitkän ajon päätteeksi oivallisesti…
Hämy Juice on itselleni ensimmäinen uuden ajan Paloaseman
olut, jonka edustama linja poikkeaa aika paljon vanhemman aikakauden Nokipalon tematiikasta. Puolensa kussakin, ei siinä mitään. Hämy on nimensä mukaisesti samean
utuinen olut, joka asettuu pinnalla olevien humalaherkkujen uusimpaan kastiin.
Humaloinnista löytyy Amarilloa, Citraa ja Vic Secretiä eli hetelmää ja muuta
kivaa on tarjolla.
 |
| Paloaseman Hämy Juice |
Hitusen utuinen, vaalea ja nätti olut. Pullosta kaadetuissa
kuvissa näky on tätä hanalaskua selvästi sameampi, mutta ei tämäkään nyt
sysikirkas ole.
Tuoksu on vaalea, kivihedelmäinen ja karviaismaisen
valkoviinimäinen. Ei siis peruspassionmehua, vaan vähän eksoottisempaa hedelmää
on tarjolla. Enempi kuiva kuin makea tai mehevä tunnelma. Aika kiva.
Maku seisoo tuoksun takana. Enmie nyt tiedä, mikä
kivihedelmä tässä tarkemmin on, mutta se kuulosti sanana hyvältä. Ehkä vähän
sitä passionia kumminkin, mukana persimonia ja sen sellaista. Lopetus on kuitenkin
kuivahko, suht pureva ja saa esiin myös tuoksussa kuvailtuja, vaalean
viinimäistä piirteitä humaloinnissa.
Hazyys ei siis isommin maistu, mutta se ei tunnelmaa
haittaa. Tykkäsin, mutten tyystin ihastunut. Melko toimiva paketti sitä myöten
siis.
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti