Mustan Virran St. Olaf American Pale Ale 1,2%

Mustan Virran St. Olaf American Pale Ale 1,2%

• Tyyli: Vähäalkoholinen olut / American Pale Ale
• Alk.%: 1,2
• Panimo: Mustan Virran Panimo, Savonlinna, Suomi

Kepeät ja oikeastaan holittomatkin mallasjuomatuotteet ovat kiinnostaneet jo pidempään, mutta varsinainen kulutusinnostus alkoi omalla kohdalla vasta viime kevään aikoihin. Tuolloin markkinoilta alkoi löytyä enemmän jo ihan oikeasti maistuvaa, kepeän linjan craft-valikoimaa ja hellekesää vasten romukopasta kaivettu juoksuharrastus tarjosi sopivan janontunteen virkistävien vaihtoehtojen läpikäyntiin.

Makrotuotteista Heineken 0,0 löysi paikkansa virkistävänä, tasapainoisena ja harmittomana juoksubissenä, mutta craft-puolella läpimurto on vielä tekemättä. Alle kolmeprosenttisten vaihtoehtojen kirjo alkaa jo tarjoamaan ihan kivasti vaihtoehtoja mm. Session (NE)IPOjen ja sourien sarjoissa, mutta yleensä joko saatavuus tai hinta ovat horjuttaneet tuotteiden vakioitumista laajempaan käyttöön. Enemmän tarjolla olevista ei taasen ole sitä suuhun sopivaa vielä löytynyt, vaikka Olvin ja Saimaan tuotoksista moisia vähän salaa ehdin toivomaan.

Whiplashin Northern Lights olisi tietty ilmiselvä ja monia maistelutilanteita valloittava valinta, mikäli saatavuus yltäisi keskiseenkin Suomeen. Big Dropin Stoutia täältä jo saakin, mutta tyylivalinta ei ole ehkä se optimaalisin ja monikäyttöisin lähes holittomalle oluelle. Maistamisen arvoinen tuote toki kyseessä. Rehellisen nollaprosenttinen ei-lager on kuitenkin vielä hakusessa, mutta nyt osuttiin jo aika lähelle vaikka vahvuus reiluun prosenttiin nouseekin:

Mustan Virran Panimon kohutun St. Olafin 1,2-prosenttinen versio on näet saanut sen verran kehuja osakseen, että pitihän sekin sitten testata. Alkuperäinen (4,5%) painos näet osoittautui hyväksi kesäolueksi, mikä petasi mukavia toiveita tämän miedommankin tuotteen kohdalle. Ja kyllähän tuo hienosti toimikin.

Mustan Virran St. Olaf American Pale Ale 1,2%

Vaaleankeltainen, kirkas ja kepeän vaahdon nostava olut. Tuoksu on hedelmäinen, pääosin sitruksinen ja ohuen passionmainen. Semmoista Session IPOista tuttua aromia, joka sinällään toimii, mutta kertoo samalla ettei täysveristä IPAa olla nuuskimassa. Mukana on myös hentoa paahtoleipää. Lajissaan hyvin kutsuva.

Makukin on kiva. Aika raikas ja sitruksinen, havuinen, vaaleaa paahtoleipää antava ja hiilihapoiltaan kipakka. Keveys tuntuu, mutta kun sen osaa tiedostaa, hoksaa nopeasti olevansa erittäin laadukkaan, lähes holittoman oluen äärellä. Nyt on onnistuttu hienosti!

Pisteet: 30/50