sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Õllenaut Turbahunt

Õllenaut Turbahunt
  • Tyyli: Savuolut
  • Alk.%: 11,3
  • Panimo: Õllenaut, Saue, Harjumaa, Viro

100% heavily peated malt.
Eihän tätä voinut hyllyyn jättää, sen verran tuo viskin ja oluen hybridiksi mainostettu, tuhdin turpeinen virolaisolut nimittäin kiinnosteli. Ylilyönnin mahdollisuus on näissä toki ilmeinen ja jälleen kerran toteutunutkin uhka, mutta valinta oli tietoinen, joskaan ei ehkä kovin maittava.

Turbahunt on tosiaan viskimaailmasta tutuista turvesavustetuista skottimaltaista kasattu vahvarunkoinen olut. Sillä on myös olemassa tuhdimpikin isoveli, 13-prosenttinen Turbohunt, jota en tämän kokemuksen myötä kyllä suuremmin metsästämään lähtisi, mikäli valmistuksessa enää edes on. Turbahunttia saa tai ainakin aiemmin sai jo ihan Tallinkin matkustajapaateilta, eikä hintakaan tainnut tässä vahvuusluokassa päätä huimata.

Turbahunt on saanut nimensä turvesoilla raatavan ammattiryhmän mukaan. Turbahuntin ylämaalainen vastine on Peat Wolf eli jonkinlaisia turvesusi-ihmisiä käy turpeisista viskinautinnoista ja miksei tästäkin oluesta kiittäminen.

Õllenaut Turbahunt
Vaahdoton, keskitumma, likaisenruskea olut. Tuoksu on pökerryttävän turpeinen, kitkerän savuinen ja vaikuttaa äkkiseltään selvästi luvattua vahvemmalta. Viskiviba on siis hyvin ilmeinen, muttei kovin tasapainoinen.

Maku... Uh, no se on aikalailla tuoksun kaltainen. Ja hyvin voimakaspiirteinen. Maistuu ”vahvalta”, hyvin turpeisen savuinen, alussa hivenen karamellisen leipäinen, mutta lopussa jo kuivan alkoholinen. Aika levoton. Savuolut, jonka tuprutus on hyvin kitreänlaista. Muutenkin tarpeettoman vahva eikä missään nimessä balanssissa oleva tuote. Mutta, senhän ehkä pystyi jo arvaamaankin. Kuriositeetti, joka ei omalla kohdalla kantanut uteliaisuutta pidemmälle.

Pisteet: 25/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti