Fuller’s Vintage Ale 2021

Fuller’s Vintage Ale 2021

• Tyyli: English Strong Ale
• Alk.%: 8,5
• Panimo: Fuller's (Asahi), Lontoo, Englanti

Fuller’sin joka vuosi saapuvaksi odotettu Vintage Ale tuli taas Alkoon ja perinteiden vuoksihan sitä oli taas haettava testiin. Ja muutenkin, onhan se kaikessa kauneudessaan useimmiten ollut erittäinkin herkullinen tuttavuus. Näin oli esimerkiksi viime vuoden erän kohdalla. Tänä vuonna sointi on taas vähän murheellisempi.

Tavasta, jolla olut Alkon valikoimiin tulee, nousi tänäkin vuonna ihan aiheellista keskustelua. Se ei näy uutuuslistauksissa millään tavalla, vaan hivuttautuu hiljalleen aiemman vuosikerran paikalle, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tilanne etenkin tässä ”välivaiheen” aikana on harmillinen, sillä osasta kauppoja löytyy jo uuden ”sadon” erää, kun toiset myyvät vielä alta pois vanhaa vuosikertaa. Verkkokaupankaan kautta tilaava ei tiedä, kumpaa painosta sieltä lopulta omaan laatikkoon sujahtaa. Kun oluen on joka vuosi tarkoitus muuttua, on tämä hyllytykseen valittu toimintamalli perin oudoksuttava, vaikka aika lyhytaikaisesta harmista pääosin puhutaankin. Vuosikerroissa on eroja ja valinnan pitäisi olla asiakkaan tehtävissä.

Joka tapauksessa varsin ”vaiherikkaana” ajanjaksona tunnettavan vuoden 2021 vintagepainos on nyt tullut saataville ja sitä kautta myös tänne internettiin kuvailtavaksi. Olut juhlistaa samalla Vintage Alejen 25-vuotista taivalta eli eräänlainen juhlavuosi on kyseessä. 

Mallasrunkona toimii nimikkeiltään aika tutun oloinen Pale Ale-, Caragold- ja DRC®(Double Roasted Crystal) -kolmikko, jotka luovat pohjan vähän trendikkäämpien brittihumalten tanhulle, jota tukemassa on tutumpi Target. Uusnousukkaiksi on tänä vuonna valittu itselleni tuntemattomammat Endeavour, Olicana® ja CF 182, joista viimeisin on tosiaan vielä koodinimikkeellä liikkeellä. Näitähän on tottunut enemmänkin näkemään sumu-IPOjen suunnilla, joten brittitunnelmoinnin äärellä moinen vähän jännittää. Ja ilmeisesti ihan syystäkin.

Fuller’sin vuoden 2021 olutkuva on itseasiassa hyvin auringonkiertonsa näköinen. Odotuksia aiempien vuosien, etenkin nostalgian kautta oli taas ladattu roppakaupalla, sen saapumista varrottiin kuin kuuta nousevaa, mutta sisältö tyrmistyttää vähän odottelevan, ehkä siinäkin jo totuutta enteilevän alun jälkeen melko totaalisesti. Ehkä tätä olutta ja kulunutta vuotta ei suoraan kannata keskenään rinnastaa, mutta kehnona minä tätä painosta joka tapauksessa joudun pitämään.

Fuller’s Vintage Ale 2021

Meripihkainen, kaunis olut nätillä ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu on aluksi aika mieto ja vähän nuivakin. Hiljalleen nenä poimii kevyttä karamellisuutta ja sellaista runsaammin jouluun viittaavaa sitrushedelmäisyyttä eli mandariinia ja appelsiinia kuoriosiltaan, pomeranssia tai vastaavaa vähän yleisemmässä olemuksessaan.

Maku on ihan ookoo. Ei säväytä, muttei sinällään karkotakaan. Appelsiinit, mandariinit, sitrus ja pomeranssi. Niiden meno vaikuttaa odotettua suoraviivaisemmalta ja esimerkiksi sellainen suklaakonvehdin marmeladisuus ei tällä kertaa tule mieleen, toisin kuin joinain vuosina aiemmin. Tunnelma on muutoinkin vähän karumpaa, eikä karamellinen, toffeinenkin maltaisuus tarjoa järin suurta syvyyttä tai pehmeyttä kokonaisuuden taakse.

Vähän jää semmoinen lapsuudesta tuttu pehmeän lahjapaketin tuntu. Kalsarit tosin lämmittäisivät varmaan vähän enemmän eli ei tämä nyt ihan nappiosuma ainakaan omaan makuun ole. Iso pudotus vuodentakaisesta.

Pisteet: 30/50