Scheyern Kloster Doppelbock Dunkel

• Tyyli: Doppelbock
• Alk.%: 7,4
• Panimo: Kloster Brauerei Scheyern, Scheyern, Saksa
  

Noin viiden tuhannen asukkaan Scheyern sijaitsee lyhyen matkaa Münchenistä pohjoiseen. Tunnelmallinen kylänen tunnetaan pitkäikäisestä ja varsin näyttävästä Scheyernin luostarista, jossa saksalaisen perinteen mukaisesti valmistetaan myös olutta.

Kloster Brauerei Scheyern onkin erään laskuopin mukaan Saksan kolmanneksi vanhin panimo. Ensikerran luostarissa nimittäin valmistui mallasjuomaa jo vuonna 1119, jolloin pyhä nektari liukeni ajan hengen mukaisesti nuhteettomien munkkien kitusiin. Satunnaisia tilkkasia vuodatettiin myös muutamien paikallisten leileihin, joten täysiä julmureita eivät luostarin asukkaat sentään olleet. Ennen pitkää oluella alettiin tekemään myös bisnestä eli sammioiden salat avattiin virallisesti maksukykyiselle rahvaallekin. 

Panimotoiminnan käynnistymisen aikaan Baijerikin oli vahvaa viinialuetta, jossa oluella ei ollut nykyisen kaltaista jalansijaa nimeksikään. Ajat ja viinin viljelyolosuhteetkin kuitenkin muuttuivat oluen kasvattaessa samalla asemaansa, mutta elettiin jo keskiajan loppuhetkiä ennen todellista ohran valtakautta. Suosion kasvu loi luonnollisesti painetta myös valmistajien suuntaan ja sen myötä Scheyernissäkin on pitkän historian aikana koettu monia laajennus- ja kehityskausia.

1500-luvulla luostariin saapuneiden vierailijoiden ja pyhiinvaeltajien määrä kasvoi kasvamistaan ja lopulta luostari avasi myös oman oluttavernan palvelemaan janoisia matkaajajoukkoja. Taka-ajatuksena oli myös luostaripihan siistiminen oluesta juopuneista hulttioista ja samalla ”takavasemmalle” lakaistu turmellus vei oluen myynnin ensi kerran fyysisesti luostarimuurien ulkopuolelle.

Luostari ja vuosiluku komeilevat saksalaisittain tyylitellyssä etiketissä...

Toiminnan maallistuminen 1800-luvun alussa vei historian taas uusille urille. Vuosisadan alku oli Scheyernissä  muiden luostaripanimoiden tavoin rikkonaista aikaa omistuspohjan ja toiminnan suuntiman vaihtelun saralla. Luostarielo saatiin takaisin vanhoille raiteille vuonna 1838 Ludvig I:n pitkien ponnisteluiden tuloksena. Oluen valmistus pysyi yhtenä osana maa- ja metsätaloudellista elinkeinon harjoittamista, mutta 1900-lukua lähestyttäessä tilat ja tekniikka lähestyivät kuitenkin loppuaan. Taloudellisesti hankalien aikojen haasteiden keskellä tekohengitystä annettiin rapsimalla laitteita ja tiloja uuteen uskoon.

Tyystin uusi panimo rakennettiin vuonna 1929 eikä sota-aikakaan aiheuttanut sille sen mittavampia tuhoja. Panimo tosin paloi vuosia myöhemmin, mikä loi taas yhden särön vaihtelevasti kulkeneen toiminnan kilpeen. 50-luvulla kilpailutilanne muuttui entistä vaikeammaksi eivätkä sisäiset ristiriidat asioita varsinaisesti parantaneet. Apua saatiin augsburgilaiselta kilpailijalta, joka lainasi panimomestariaan muutaman viikon ajaksi kiireapulaiseksi. 

Yhteistyö kuitenkin syveni lopulta vuosikymmenten mittaiseksi yhteistaipaleeksi ja lopulta Hasen-Brauerei Augsburg hankki väliaikaiset oikeudet luostaripanimon toimintaan. Uuden isännän sitoutuminen panimon kehittämiseen tiukan taloustilanteen aikakautena ei kuitenkaan ollut mairittelevaa ja lopulta 80-luvulta lähtien toimintaa alettiin siirtämään kohta Augsburgia. Aluksi siirtyi kannattamattomaksi todettu pullotuslinjasto, jota seurasi hiljalleen koko oluttuotanto. Viimeiset erät keiteltiin Scheyernissä vuonna 1991, jonka jälkeen luostarin oluellinen toiminta hiljeni pitkäksi toviksi. 

Oikeudet tuotemerkkeihin, toimintaan ja resepteihin palautuivat luostarille varhain 2000-luvun alussa ja ajatusta kotiinpaluusta heräteltiin varovasti henkiin. Oli selvää, että Kloster Brauerei Scheyern voisi menestyä vain luostarin omassa omistuksessa, mutta matkaan mahtui monia kysymysmerkkejä ennen lopullisen päätöksen tekoa. Pitkän ja perusteellisen remontin myötä oluen valmistus jatkui luostarin vanhassa panimossa vuonna 2006, mutta lienee omantunnon kysymys, voiko Kloster Brauerei Scheyernin laskea toimineen yhtäjaksoisesti vuodesta 1119 lähtien. Ehkä ei, ehkä voi…

Scheyern Kloster Doppelbock Dunkel on ensikosketus ”historiallisen” panimon tuotantoon ja kyllähän tuo perigermaaninen lagertaito näyttää heillä hyppysissä hyvin olevan. Oluet valmistuvat alueen tapaan lähiseudun humala- ja ohrasatoihin luottaen oman lähteen tarjotessa vetensä panimon käytettäväksi.

Scheyern Kloster Doppelbock Dunkel

Colamainen, punertavan ruskea olut kauniilla, beigellä vaahtokerroksella. Tuoksussa paahtunutta maltaisuutta, ehkä hiven kahvistakin tuntua. Mallasleipää, kohtalaista yrttisyyttä sekä kevyen pippurista kuivuutta. Myös kevyttä hedelmäisyyttä tuntuu mukana olevan, samoin hiljalleen esiin hiipivää siirappisuuttakin. Paahde ja leipä ovat kuitenkin päällimäisinä.

Maultaan varsin hyvä. Paahtunutta maltaisuutta, runsasta limppua ja melko tiukaksi tiivistyvää, kevyen korventunutta siirappisuutta. Kohtalaisen voimakas, yrttisen sivaltava humalointi kuitenkin leikkaa pahimmat imelyydet pois. Tuntumaltaan olut on hieman odotettua kevyempi, silti huulia tahmaava ja tasapainoinen. Lämmetessään olut saa vähän pyöreyttä matkaansa ja asetelmasta muotoutuu miellyttävä.

Tuomio: Hyvä, vähän odotusta vaativa doppelbock. Makeus voi olla jollekin kynnyskysymys, mutta allekirjoittaneella tuo toimii hyvin. Miellyttävän maltainen, lämmin ja tasapainoinen esitys, jossa humaloinnillakin on melko napakka rooli.

Pisteet: 36/50