lauantai 21. joulukuuta 2013

Rekola & Hiisi Kaksi Kotia 4,5%

Piipahdin keskiviikkona paikallispanimolla, eli Hiisin kotikonnuilla Palokassa tontun roolissa. Vein panimon porukalle pienen kiitoksen kuluneesta vuodesta ja vastavuoroisesti kannoin kotiin hieman suuremman paketin lähtiessäni. Luulenpa, että allekirjoittanut voitti tässä ”vaihtokaupassa” melko selvästi, mutta toivotaan, että paketilleni löytyy kuitenkin käyttöä panimolla. Sain siis muutamia oluita maistaakseni, joista ensimmäisenä päädyin testaamaan par’aikaa alueen ruokakauppoihin leviävää Rekolan Panimon ja Hiisin ”uutta” kollaboraatio-olutta.

Kyseessä on kesäkuun lopulla ilmestyneen ravintolavahvuisen tyrnimaustetun ”belgi-IPAn”, sen alkuperäisen Kaksi Kotia-oluen kevyempi versio. Päivittäistavarakauppaan soveltuva kevennetty Kaksi Kotia tulee saataville ainakin Jyväskylän alueella näillä näppäimillä – joistain kaupoista tuota pitäisi jo tätä lukiessasi löytyäkin. Ja tavara on muuten tuoretta, se nimittäin pullotettiin keskiviikkona Hiisillä, eli nyt kannattaa olla kyllä liikkeellä!

Jutustelin tuotteesta Olutmestari Tatun kanssa, joka kertoikin tämän kevyemmän version olevan melko suoraan alaspäin skaalattu tuunaus ravintolavahvuisesta isoveljestään. Tyrni ja belgihiiva luovat olueen sen ominaismaun ja humalointi on tarkoituksella jätetty hieman hillitympään rooliin – näin kevyeen olueen ei kannatta yrittää tunkea kaikkia mahdollisia elementtejä, mikä kuulostaa omaan korvaan ihan fiksulta. Kotimaista tyrnimarjaa, belgihiivaa ja jenkkihumalaa tiedossa – näin sanoo myös pullon kylki:


”Belgiaan kumarretaan hiivalla, humaloinnilla nostetaan hattua amerikkalaiselle perinteelle ja tyrnin kanssa mennään metsään. Siis suomalaiseen sellaiseen.”

Rekola & Hiisi Kaksi Kotia 4,5%

Itse tyrnimarjaa hieman keltaisempi, kevyesti oranssinen ja utuinen olut. Pisimmän korren tuoksussa vie Belgia, joka on hyvin esillä pehmeän hiivan aromin muodossa. Jollain tapaa tuossa kaikuu myös nahkahousunaapureiden pehmeiden vehnäherkkujen laulu. Humalointi on melko hillitysti esillä tuoksussa, joskin löytyy piristävänä puraisuna yhdessä tyrnin läsnäolosta henkivän happaman marjaisuuden kanssa. Belgihiiva on siis vahvoilla ja vivahteikkuutta tunnelmasta löytyykin ihan mukavasti – miellyttävää mausteisuutta sieltä ainakin nousee. Ehkä kevyttä, kuivattua hedelmää, sitäkin enemmän vaalean karamellista mallasta – pehmeä, kuivahkon makea yleiskuva tuoksusta jää.

Maultaan oikeastaan yllättävän raikas. Tokihan belgihiiva jatkaa vahvaa marssiaan, mutta kuten vierestäkin todetaan, on tuntuma ajoittain kuin hyvää vehnää joisi. Hiivan mausteisuus, sen tuoman aromikkuuden pehmeys ja miellyttävä moniulotteisuus tekevät paketista nautinnollisen ja maistuvan – ajoittain jopa iskevän vivahteikkaan. Humalointi ei jyrää liikoja, se tyytyy pikemminkin turvaamaan selustan ja iskeekin kielenkantoihin vasta aivan lopussa – ei sielläkään kovin voimakkaasti. Tämä toimii hyvin. Tyrni on ehkä vahvempaa versiota enemmän piilossa, mutta kyllä tuolta suhteellisen selkeästi löytyy sitä oranssista happamuutta, joka pelaa hyvin yhteen sitrushedelmäisten katkeroiden kanssa. Maiskutellessa sen saa oivasti  esille, samalla saa voimistettua humaloinnin tehokkuutta.

Hiilihapot ovat sopivasti kurissa, mutta niitä on riittävästi oluen keveyden vaatiman raikkauden tunteen aikaan saamiseksi. Flätimpänä kokonaisuus olisi varmasti ollut häiritsevän tunkkainen… Loistavaa juotavaa esimerkiksi aurinkoiselle terassille ja muutenkin kesätunnelmiin – nyt saa hyvin paikata kesän kaipuuta joulukuun harmaudessa ja tuossa toimii mainiosti. Rohkenisin suositella myös saunan vilvoittelutauolle tai takan paistattelun rentoutukseen – tykännee myös vaaleista kalaruuista. Joulukalojen kanssa en silti ehkä lähtisti kokeilemaan. Onko tämä sitten hyvä tribuutti belgiesikuville? Ei varsinaisesti, joskaan se ei liene tarkoituskaan? Kevyt, silti äärimmäisen maistuva olut, jolla povaan mieluusti hyvää vastaanottoa!

Pisteet: 36/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti