torstai 20. elokuuta 2015

Pihamaan Savujussi, Vaalea & Tumma


Pihamaan kolmikko...
Viini- ja Puutarhatila Pihamaa on liittynyt maamme pienpanimoiden joukkoon aloittamalla herkullisen sahdin valmistuksen lisäksi myös oluen tehtailun. Oluet valmistuvat Heinolan puolella, Heila Lähiruokatorin kupeessa, mutta niitä löytyy myös Kalkkisten kylällä sijaitsevan tilamyymälän hyllystä. Tarkempaa levikkiä en osaa sanoa, mutta ainakin Heilan ja Pihamaan puodin lisäksi näitä voi metsästellä Fröökynän Herkusta Tampereen suunnalta.

Panimon tuotanto keskittyy tunnelmallisiin maalaisoluisiin, joissa käytetään myös oman pellon antimia. Pihamaan Panimolle on myönnetty myös kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta –joutsenlippu, mitä näkee vielä aika harvan panimon tuotteiden kyljessä.
Pihamaan Panimon oluet ovat suomalaisia pienpanimo-oluita, joissa maistuu käsin tekeminen ja suuri halu tehdä asiat huolella.
Teemme yksinkertaisia, maistuvia oluita yhdistellen ennakkoluulottomasti eri maiden hiivoja, humaloiden oluet täyteläisiksi ja maukkaiksi, Suomalaisen suuhun sopivaksi.
Pihamaan Savujussi

Pihamaan Savujussi
Pihamaan Panimo, Heinola, Suomi
Tyyli: Savuolut / Alk.%: 4,6 / Pisteet: 21/50
Hämyisen saunan lämmöissä kehitetyssä oluessa on vahva ja rehti maku. Savusaunan lauteilta ponnistaneen Jussin henki piilee nyt pullossa.

Tämän sopivan savuisen pintahiivaoluen aromit antavat makumatkoja savusaunan tunnelmaan tai hiljalleen palavan nuotion loimuun.
Jussi on varsin kuohuvaa sorttia ja syöksyykin pullosta päin näköä. Lasiin saakka saatu olut vaahtoaa runsaasti eikä tunnu hevillä tasaantuvan. Tuoksusta löytyy savua melko niukasti, mutta maanläheinen maalaistunnelma nostaa odotuksia ihan mukavasti.

Maku ei kuitenkaan lunasta näitä odotuksia. Hieman kotikutoinen meininkihän tässä on. Ohkainen savun heijastus ja hieman pirttirukiisen maltaisuuden luoma tunnelma on hirsisen pihapiirin henkeä viestivä ja miellyttävä, mutta siinä piilee ikävä sivujuoni. Marjainen, palettia melko tehokkaasti sotkeva happamuus sekä käynyt leipäisyys karistavat nautittavuuden tullessaan.

Oluen rehti maalaisidea on toki taustalta kaivettavissa, mutta turhan hankalaksi ja työlääksi tuo tuntuu käyvän. Tekniikassa lienee viilauksen paikka, katsotaan myöhemmin uudestaan…

Pihamaan Vaalea
Pihamaan Vaalea

Pihamaan Panimo, Heinola, Suomi
Tyyli: Golden Ale / Alk.%: 4,6 / Pisteet: 25/50
Pihamaan Vaalea on viettelevä ja kukkea kuin hämäläisneito ruiskukkapellossa. Kepeä ja iloinen janonsammuttaja vie mukanaan kielen ja mielen, niin kuin meillä Hämeessä on tapana tehdä.

Makunsa tämä olut ammentaa omilta viljavainioilta ja Kymen kirkkaista kuohuista. Rento mutta aistikas olut passaa lähes ruualle kuin ruualle, seurassa tai yksin, se on aina hyvää!
Oljenkeltainen, pidättäytyvä ja seesteinen ”hämäläisneitonen ruispellossa”. Tuoksu on hyvä. Kukkaishunajaista makeutta, vaaleaa viljaisuutta sekä vienoa hiivapohjaista mausteisuutta.

Maku on tuoksuun nähden vaisu – alkuun lähes olematon. Suullisen puolivälin paikkeilla alkaa jo tapahtua vaalean hedelmäisyyden, kevyen hunajaisuuden ja viljavan maltaisuuden noustessa esiin. Lopussa kohtalaista katkeroa, kevyesti välähtävää mausteista hiivaisuutta. Kohtalaisen raikas, kesäinen mutta vaisun alkunsa myötä myös harmillisen ponneton.

Pihamaan Tumma
Pihamaan Tumma

Pihamaan Panimo, Heinola, Suomi
Tyyli: Brown Ale / Alk.%: 4,6 / Pisteet: 28/50
Hämäläiseen juomakulttuuriin on aina kuulunut paksu ja ruokaisa alkuolut. Pihamaan Tumma jatkaa tätä tuhtia perinnettä. ”Mihin sitä mies leipää tarvitsee kun oluttakin on?”

Lasiin kaadettuna ihastele paksua vaahtoa ja siemaise kunnolla. Maussa aistit hämäläisen ruispellon mahdin.

Ruokasuositus: Hyvin kypsennettyjen liharuokien ja tuhtien makkaroiden kyytipojaksi. Suurenmoista myös sellaisenaan.
Punertavan ruskea, suklaisen paahteista tuoksua tarjoileva olut. Ulkonäkö on kaunis, tuoksu varsin toimiva. 

Maussa tulee pientä takapakkia tuoksuun nähden, muttei mitenkään pahasti. Tumman suklaista, kohtalaisen paahteista tunnelmaa sopivalla pähkinäisyydellä ja kevyellä siirappimaisuudella varustettuna. Matkassa on ajoittaista vetisyyttä sekä kevyesti maitomaista happamuutta.

Tuntumaltaan keskirunsas, hiilihapoiltaan kohtalaisen pehmeä. Yleisilme on hieman makea, muutoin kuivahko ja paahtunut. Varsin hyvä, sateisen mökki-illan valinta. Kolmikon paras ja laadukkain, muttei silti erityisen suositeltava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti