sunnuntai 4. joulukuuta 2016

"Alkolla on verkkokauppa!?"

Kuvakaappaus: Alko.fi


"Alkon monopoliaseman perustukset on vuosikymmenten ajan tuntuneet valetun vakaasti peruskallioon, mutta vapaan Euroopan ja kuluttajien tietoisuuden myötä niissä on paljastunut vakavia valuvikoja. Toimintaa on sittemmin alettu kampeamaan 2000-luvulle mm. vasta avatun verkkokaupan muodossa, mutta myös muita uudistuksia on tuloillaan viinabussien ja tunnilla venytettävien aukioloaikojen myötä. Lainsäädäntö näkyy paikoin olevan myös Alkon kehittämisen esteenä ja koko touhu monista kaivatuista parannuksistaan huolimatta vaikuttaa jonkinasteiselta tekohengitykseltä vääjäämättömän edellä."
Nimimerkki: Paalutinko turhaan?
Eli muutamia ajatuksia Alkon verkkokaupan ääreltä.

”Mutta eihän siellä ole edes kotiinkuljetusta!”


Tämä on yleinen ja erittäin paikkansa pitävä huomio keskustelupalstojen ja kommenttikenttien syväluotaavissa analyyseissä. Eurooppalaisten verkkokauppojen puolestapuhujat pääsevätkin tästä usein muistuttamaan, mutta tosiasia on se, että aika monta ulkomaan oluttilausta on saanut tämäkin kuluttaja lähi-Siwan postipisteeltä tahi muualta omakätisesti noutaa – läheskään kaikista paikoista ei herkkunameja kotiporstuaan suinkaan kanneta. Pitää myös huomioida, että Alkon tapa on myös ilmainen.

Kotiinkuljetuksen puuttuminen on myös oivallinen osoitus alkoholipitoisia juomia koskevan lainsäädäntömme vanhanaikaisuudesta: edes valtiollinen monopoli ei kykene tarjoamaan asiakkailleen (pl. yritykset) laillisesti palvelua, joka kaikilla muilla kaupan aloilla ei ole pelkästään nykypäivää, vaan suoranainen elinehto tai vähimmäisvaatimus. Siis, jos ei ole monopolia...

”Tasapuolisuuden ja laajan valikoiman asialla”


Varsin hyvin sivallettu, täytyy myöntää. Kaikkihan on nimittäin suhteellista, mutta etenkin suurempien asutuskeskusten ulkopuolisten myymälöiden valikoimat ovat usein surullista katseltavaa menekkituotteita tursuavien hyllyjen ja muutaman huonosti valitun, hyllyssä pölyttyvän erikoistuotteen maustamana. Vanha tilausvalikoima toi ongelmaan toki helpotusta, mutta senkin hyödyntämisessä on ollut mieltä vasta noin vuoden verran, kun maahantuojat ja tukkurit alkoivat palvelua laajemmin hyödyntää. Ja olihan se vähän kankea käyttää, usein kynnykseksi noussutta 24 pullon vähimmäistilausmäärää unohtamatta. Myymäläsiirtoihinkin suostumisessa oli paljon paikallista vaihtelua, eikä konsepti kovin nykyaikainen ollut.

Verkkokauppa sulauttaa pienempien erien käsittelyyn tarkoitetun tilausvalikoiman sopuisasti (joitain poikkeuksia lukuunottamatta) vakiovalikoiman hyllytuotteiden rinnalle. Myös aiemmat pullomääräiset minimit ovat poistuneet, mikä madaltaa kynnystä tutustua aiemmin hieman piilossa olleisiin tuotteisiin. Eittämättä tervetullut uudistus.

Samalla voisi kuvitella, että asiakkaalle käyttäjäystävällisempi tilausvalikoiman hyödyntäminen palvelisi myös juomien tuottajia, etenkin pienemmässä mittakaavassa puurtavia pienpanimoita, viinitiloja ja tislaamoita. Toivonkin sydämeni pohjasta, että tuotteen saaminen Alkon listoille, sen eteenpäin toimittaminen ja muu kanssakäyminen on tehty pienelle yrittäjälle kivuttomaksi, tarkoituksenmukaiseksi sekä kynnykseltään matalaksi toiminnaksi. Se, jos mikä olisi kaikkien etu ja pönkittäisi samalla Alkonkin asemaa mielenkiintoisen ja vaihtuvan valikoiman näkökulmasta. Tätähän kuluttajat enenevässä määrin haluavat. Ja ne jotka eivät halua, löytävät sen Altian sisäänheittotuotteen samaan tapaan kuin ennenkin. Eli ei ole heiltäkään pois.

Alkon verkkokauppa onkin hyvä välivaihe kohti vapaita markkinoita kuljettaessa. Se tuo (ainakin ajatuksen tasolla) pientuottajien vaikeamminkin saatavat maut kuluttajien ulottuville, tai ainakin tarjoaa siihen aiempaa paremman mahdollisuuden. Pienpanimot näkyvät tilausvalikoiman jo melko hyvin löytäneen, mutta toivotaan myös, että vanhan järjestelmän kankeuden kanssa taistelleet kotimaiset viinitilat ja tislaamot löytäisivät tämän myötä yhden uuden, varteenotettavan toimituskanavan. 

”Ihan kököt sivut!”


No eihän tuo käytettävyys aivan huippuunsa hiotulta vaikuta, mutta ei se sitä ihan oikeasti valtaosassa Keski-Euroopankaan aarreaittoja sitä ole. Alkon verkkopalveluun lienee kuitenkin hakattu sisään sievoinen rahatukku, joten odotan siitä kasvavan ajan myötä jopa esimerkillisen alustan juomien verkkokaupalle. Jos toisin käy, koen tulleeni veronmaksajana rankasti petetyksi.

Hieman tökkivä käytettävyys ja esimerkiksi hakutoimintojen puutteet lienevät alkukankeutta, mutta mikäs muu kansa paremmin koekaniineiksi sopisikaan kuin me suomalaiset – kulunut vuosisata ja alkoholipolitiikan metkut ovat tuttua kauraa, eikä pieni verkkokaupan kangertelu tunnu sen myötä enää miltään.

Ulkomailta tilaamisen etuna on hinnan lisäksi kauppojen vaihtelevat valikoimat

”Mutta onhan se edelleen vain Alko”


Näinhän se on, vaikka etenkin verkkokauppauudistus ja jo aiemmin hieman rentoutunut tilausvalikoiman konsepti paljon hyvää mukanaan tuovatkin. Sekin on toki myönnettävä, että puheet viime aikoina (lähinnä tilausvalikoiman kautta) lähes eksponentiaalisesti parantuneen valikoiman kehittämisen jatkosuunnitelmista kuulostavat harrastajan korvaan mieluisilta. Lisääntyneitä valonpilkahduksia lukuunottamatta valikoima kuitenkin tarjoaa lähinnä hyviä kompromisseja, jotka ulkomailta tilattaessa eivät herättäisi paljoakaan kiinnostusta. Toivottavasti painotus näkyisikin kotimaisten tuottajien saralla, sillä niiden tuotteiden myyntiä ei Eurooppaan voi ulkoistaa – vielä. Alkon ongelmahan on se, että se on markkinoiden "ainoa" toimija. Se olisi erittäinkin hyvä vaihtoehto yhtenä kanavana muiden joukossa - ja sitähän se verkkokauppoja harrastaville on jo pidemmän aikaa ollutkin.

Ja ne hinnat. Voi hyvänen aika, ei olutostosten teon pitäisi tiliotteessa Norjan rilluttelulomana näkyä. Into kiinnostavimpien uutuuksien hankintaan katoaa viimeistään hintalapun kohdalla. Vaikka Rochefort 10 on belgioluiden aatelia, ei siitä halua Alkon seitsemää euroa pulittaa kun sen voi muualta tilata kolmellakin eurolla. Kiinteä hinnoittelukerroin näyttää heikkoutensa etenkin jo lähtökohtaisesti kalliiden erikoiserien kohdalla, jolloin olutpullon hinta nousee helposti kolmeen kymppiin. Se on ryöstö, etenkin jos saman oluen saa 30% halvemmalla muualta, saati sitten lasiin kaadettuna olutravintolasta. Tästä huolimatta hyllyharvennusta tulee harjoitettua melko paljon fyysisen läsnäolon vuoksi, mutta verkkokaupan viive pistää helposti tähystämään kauemmaksi, lootan saapuessa Saksasta perille suht samassa ajassa. Ja hyvässä lykyssä ihan kotia asti.

”Alkon pyhät valttikortit ja olemassaolon perusta uudistusten jälkeen?” 


No niin, nyt ollaan kieltämättä kaksoismoralistisen lähteen äärellä. Alkon asemaahan perustellaan muun muassa kansanterveyden nimissä tapahtuvalla saatavuuden rajoittamisella, vertaansa vailla olevalla valikoimalla sekä palveluosaamisella, jota ilman suomalainen ei tonkkaviiniään osaisi valita. Verkkokaupan myötähän saatavuus periaatteessa kasvaa, eivätkä kaavaillut maaseudun viinabussilinjatkaan varsinaiselta kansanterveystyöltä vaikuta.

Olen lukenut huolestuneita, lausuntokierroksella olevaan lakimuutokseen liittyviä kannanottoja, joissa on  vedottu saatavuuden kasvuun mm. kaupoissa myytävien tuotteiden nimikemäärän monipuolistumiseen vuoksi. Periaatteessahan sama pätee "koko valikoiman" avoimeksi tuovaan Alkon verkkokauppaankin, eikä pidä unohtaa, että verkossa voi hupuloida rahansa myös yön pikkutunneilla jos siltä tuntuu... Janoinen ihmismieli halajaa lisää kurkun kostuketta ja suuntaa ATK:nsa ääreen. Visa vinkuu, mutta aamulla valkenee, että Altian lekalasti on haettavissa vasta viikon kuluttua. No, onpahan sitten valmiina... Aijjai, se on sitä kansanterveystyötä se. 

Palveluosaamisen ja asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen on hieman hankala nähdä toimivan tehokkaasti verkkokauppahimmeliin sulautetun chat-toiminnon sekä puhelinpalvelun kautta. Korulauseiden täyttymisen vuoksi tällainen ratkaisu on kuitenkin oltava, enkä nyt sitä mene sanomaan, etteikö tästä joissain tapauksissa apuakin saattaisi olla. Mutta hieman päälleliimatulta se kuitenkin tuntuu.

---
Viimeiset säkeistöt menevät jo vähän nillittämisen puolelle ja totuushan on edelleen se, että uudistusten myötä Alko tulee valikoimineen lähemmäksi ihmisiä, parantaen palveluitaan ja siten ehkä hieman pitkittäen asemaansa. Kansanterveystyöstä tai pyyteettömästä saatavuuden pyhästä sääntelystä lienee viimeistään nyt enää turha rehellisesti puhua.

On muuten silmiinpistävää, etteivät tulevaa lakiuudistusta vastustavat tahot ole millään muotoa kommentoineet Alkon uusia vapauksia tai lakiesitykseen kirjattua, sen myymälöiden saamaa lisäaukioloaikaa. Kuluttajaahan tämä toki palvelee, enkä itse sen puoleen valita. Ihmettelen vain. Lopputulemana todettakoon, että eteenpäin on menty. Ja olihan se jo aikakin...

Herkkupaketin saa Euroopasta paikoin myös kotiin saakka.

2 kommenttia:

  1. Olutkellarin alkoholipoliittisia mietintöjä on aina ilo lukea. Etenkin tässä tekstissä omat kannat perusteltiin ja vasta-argumenttejakin pohdittiin niin ikään asiallisesti. Erotut keskustelussa eduksesi, vaikka kaikesta en kanssasi olekaan samaa mieltä. Hatunnosto! Mielestäni innokkaimmilla ja äänekkäimmillä alkoholi-lobbareilla suksi luiskahtaa jo pelottavasti populismin puolelle, Jaana Pelkosen esiintymistä on osin tuskallista seurata... Alkoholin selkeitä haittoja vähätellään vapauteen vedoten. Muutos pelkän muutoksen takia ei kannata, varsinkin jos sen kannattajat eivät osaa tai halua perustella kantojaan tai vastata vastapuolen esittämiin kysymyksiin tai vasta-argumentteihin (vrt. Brexit). Tosin myönnetäköön, että myös alkoholiuudistuksen vastustajat paikoin osaavat käpertyä bunkkereihinsa sormet korvissa ja kieltää mahdolliset positiiviset seuraukset esimerkiksi elinkeinoelämälle. Jos tämä hallitus lyö hätäillen alkoholiuudistuksen koko laajuudessaan läpi, lopputulos voi olla yhtä suuri potentiaalinen katastrofi kuin sote-uudistus. Omista ajatelmistani vielä sen verran, että keskustelu aiheen ympärillä on suotavaa ja juuri se onkin johtanut Alkon tervetulleeseen uudistumiseen. Kuitenkin nyt ollaan purkamassa lähes kaikkea sääntelyä kerralla ja välittömästi. Roomaa ei rakennettu päivässä, eikä rakenneta kestävää ja tervettä suomalaista alkoholi- tai olutkulttuuriakaan. Annetaan Alkolle aikaa muuttua, puretaan turhaa ravintolabyrokratiaa ja palataan aiheeseen uudelleen myöhemmin. Kippis! -Antti Peura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta, risut ja ruusut otetaan aina mieluusti vastaan! Alkoholikeskustelussa on tosiaan havaittavissa kummankin "vastapuolen" kaivautumista itseään toistavien, kapeakatseisten ja paikoin (tahattomasti tai tahallisesti/tarkoitushakuisesti) valheellisten fraasien taakse. Uudet tuulahdukset ja näkökannat loistavat poissaolollaan. Näinhän se on toki Olutkellarissakin :D itse lakiesityksestä on minullakin ollut tarkoitus kirjoittaa monesti, mutta en ole saanut jäsenneltyä ajatuksiani riittävän selkeästi saati kompaktisti paperille. Tyylini olisi kuitenkin kärjistetyn liberalistinen, koska "vastassa" on paljon totuuksina käytettyjä, mediassa kritiikittömästi läpi meneviä yleistyksiä viinapirun, "limuviina tuhoaa nuorison"- ja "tiukennus on aina ratkaisu" -lemppareiden muodossa.

      Lyhyesti sanottuna uudistukset ovat mielestäni hyvin pieniä, mutta paikoin sitäkin tärkeämpiä. Alkoholihaittoja en (ainakaan tarkoituksellisesti) vähättele, mutta nekään eivät aina kovin mustavalkoisia ole eikä rajoittavakaan osapuoli ihan objektiivinen keskustelussa niiden suhteen ole. Esim. alkoholisairaudet tulevat lähivuosina lisääntymään vapautettiin lakia tai ei. Suuret, ns. kosteat ikäluokat alkavat olemaan siinä iässä, että pumppu ja maksa eivät enää tiukan politiikan aikana opittuja tapoja kestä. Ehkä saan jossain välissä jotain esillekin, nämä vain vaativat aina aika paljon työtä kun haluaisi vähän perusteitakin esitellä.

      Ei sillä, ettenkö näkökantaasi ymmärtäisi. Minusta purku pitää tapahtua sopivissa siivuissa jakamatta muutoksia liian monelle askelmalle, koska markkinat, kuluttajat, kulttuuri ja elinkeinola tarvitsevat kehittyäkseen jonkinlaista jatkuvuutta, selkeyttä ja ennakoitavuutta. Pikkupalasissa ja hiljalleen purkaminen ei anna tilanteen tasaantua missään vaiheessa ja sen varaan on myös hankala suunnitella tulevaa. Esim. investoinnit ja linjanvedot ravintola-, panimo- tai vaikka matkailualalla vaikuttavat myös kulttuurin kehitykseen tarjolla olevien palveluiden, tuotekirjon ja (hyvien) trendien seuraamisen kannattavuuden muodossa. Sekavia puhun, mutta näin äkkiseltään. Kippis!

      Poista