Maakuntien pienpanimokeskittymät kehityksen merkkeinä

Paljon on tapahtunut parissa vuodessa, mutta hirveästi uutta on vielä tuloillaankin.
(kuva: Moose On The Loose Brewing Co.:n tuotekehitysillasta)

No olihan taas otsikko *klik-klik* mutta yritetään selventää. Vielä muutamia vuosia sitten tieto uuden panimon perustamisesta herätti laajaa kiinnostusta ympäri Suomen niemeä. Uutinen oli harvinainen, hieman epäuskoistakin värinää nostattava, mutta silti niin odotettu ja innostava. Ennen Rekolan Panimon aloittamista vuonna 2011 oli menty varsin pitkään noin panimo per vuosi tahtia muutaman välivuodenkin mahtuessa panimokalenteriin. Rekolaa seurasi ensin muutama, sitten kourallinen ja toinenkin kehityksen kärjistyessä vuoden 2015 nousukauteen, jolloin panimoita perustettiin tasaista kuukausitahtia. Kuluva vuosi on jatkanut kehitystä entistä ponnekkaammin ja kahdenkymmenen panimon raja on jo rikottu, eikä hiipumisen merkkejä ole näkyvissä jatkossakaan. Tarjonnan kasvu on tehnyt alan kehityksen seuraamisesta entistä konstikkaampaa ja samalla ehkä paikallistanut innostusta ja kuohuntaa. Mielestäni se on ihan hyvä asia, sillä tällöin näkyvyys ja kiinnostus kohdistuu kotimarkkina-alueelle, jossa pääosa (ainakin alkuaikojen) myynnistä tehdään.

Merkittävä osa pienpanimoista sijaitsee Etelä- ja Lounais-Suomessa, lähinnä Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeiden alueella. Yksittäisiä panimoryppäitä on syntynyt hiljalleen myös pitkin pohjoisempaa rannikkoseutua sekä maakuntien kasvukeskuksia, pohjoisrajan ollessa tällä hetkellä Napapiirin korkeudella. Helsinki-Turku –valtaväylän varrelle sekä sen eteläpuoliselle rannikkokaistaleelle on muodostunut lukuisien paikallis- ja kyläpanimoiden tilkkutäkki, muualla Suomessa painotuksen ollessa kaupunkikeskeisempää. Panimoiden määrän kasvu on (viime vuosien kuntaliitosten avustuksella) luonut maahamme jo toistakymmentä kuntaa, joiden alueella vaikuttaa jo kaksi tai useampikin pienpanimo. 

Helsinki on panimotarjonnaltaan tyystin oma lukunsa, jonka kehittymistä voi seurata koostamani panimokartan avulla. Tässä tekstissä esitellään pintapuolisesti muutaman maakuntakeskuksen tarjontaa viime aikojen panimohuhuilla höystettynä.

Iso-Kallakin saa uusia kavereita...

Kuopio

Yksi viime aikoina kehittyneistä panimokaupungeista on Pohjois-Savon perinteikäs maakuntakeskus Kuopio. Iso-Kallan Panimo ja Alahovin Viinitilan pieni olutverstas nostivat pitkään uinuneen savolaissitin takaisin panimokartalle jokunen vuosi sitten ja ensi keväänä tositoimiin ryhtyvä RPS Brewing vahvistaa kehitystä entisestään.

Uuden panimon taustalta löytyy runsaasti ravintola-alan kokemusta viimeksi Tahkolla hotelli-ravintola Ukkoa luotsanneen Samuli Huuhtasen sekä kuopiolaisten olutmekkana tunnettua ravintola Maljaa pyörittävien Janne Seppälän ja Petteri Pirhosen muodossa. Juoman valmistuksen tietotaitoa joukkoon tuo Skotlannin Heriott Watt –yliopistossa panimo- ja tislaamomestari –opinnot suorittanut, Lignell & Piispasen palkkalistoilta loikkaava moniosaaja Aki Railanmaa. Panimolaitteet ja pullotuslinjasto on jo tilattu Italiasta ja tuotannon on määrä käynnistyä huhtikuussa. Ensimmäiset juomat tähdätään markkinoille aprillipäivän aikoihin.

Käsipelillä kohti suuria tavoitteita
(kuva: RPS Brewing)

Panimon toimitilat sijaitsevat Siikaniemessä, Lignell & Piispasen naapurista, josta löytyy yrittäjien mukaan hyvin myös laajennusvaraa jatkoa ajatellen. Ensi vuonna tavoitellaan 160 000 litran tuotantomäärää, joka on vuoteen 2020 tarkoitus nostaa 500 000 litraan. Aluksi pääpaino suunnataan kansalliseen ravintolamyyntiin vähittäiskaupan seuratessa perässä. Vientimarkkinoita on tarkoitus kartoittaa myöhemmin yhteistyössä alan kokemusta omaavan naapurin kanssa. Toimintaa on suunniteltu alun alkaen kansainvälisten markkinoiden mahdollisuus huomioiden. Parissa vuodessa miljoonainvestoinniksi kasvava hanke on saanut avustusta ELY-keskukselta.

RPS Brewingin (Rock, Paper, Scissors) olutvalikoima rakentuu kolmen perustuotteen varaan, joita tukevat vaihtuvat sesonkioluet ja erikoiserät. Oluen lisäksi ensi vuoden suunnitelmiin kuuluvat myös soodat ja mikserit sekä myöhemmin mukaan astuvat siiderit ja lonkerot.

Kivi on se helposti juotavissa oleva lager-olut. Sitten tulee paperi, eli maultaan voimakkaampi ale-olut. Viimeisenä tulee sakset, joka on kaikkein voimakkain olut. Se on niin voimakas olut, että sen jälkeen on palattava taas helpommin juotavaan lager-olueen, selvittää Huuhtanen Savon Sanomien haastattelussa.

Porin oluellinen eläinkirjo jatkaa kasvuaan...
(kuva: Moose On The Loose Brewing Co.)

Pori

Toinen poiminta maakuntien panimokaupungeista on savolaisia hieman pidemmän jatkumon omaava olutkaupunki Pori. 1500-luvulla perustetun satamakaupungin historia on ollut aina enemmän tai vähemmän täynnä olutta. Edes Porille leimallisen Karhu-oluen valmistuksen lopettaminen ei kaupungin oluthanoja kuivattanut, päinvastoin. Alan kotimaisiin pioneereihin laskettava Panimoravintola Beer Hunter’s on paitsi ylläpitänyt, myös kehittänyt Poria olut- sekä viskikaupunkina ja saanut uuden aallon myötä rinnalleen vahvistusta insinöörimäisen iloittelevan Ruosniemen Panimon sekä rokkaavamman karhu-panimon eli Rocking Beer Brewersin myötä.

Porin pienpanimokulttuuri saanee ensi kesänä neljännen tukipilarinsa maailmaa nähneenä LadaMatkaajana tunnetun Kalle Hirvikosken parkkeeratessa neuvostohelmensä uuden Moose On The Loose Brewing Co.:n talliin – tai sen pihalle kun talli on täynnä panovehkeitä. Menneenä kesänä kotomaan pienpanimoita kierrellyt Hirvikoski on päättänyt tarttua mäskikauhaan tositarkoituksella, tarvittava rentous ja pilke silmäkulmassa kuitenkin. Yhden miehen yritys etsii vielä lopullista osoitettaan, mutta Ladalla kattiloita tuskin kovin kauaksi keskustaajamasta kantaa. Keväällä on jo luvassa esimakua yhteistyöhengessä ja ehkä syksyllä saadaan Porin oma punakone kaikkine herkkuineen tosissaan tulille. ”Mutta niistä sitten myöhemmin”, totesi Kalle uteluihini.

Lahti

Lahti on Suomen ainoa kahden viskitislaamon kaupunki ja ympäristöltään varsin rikas juomaosaamisen keskittymä, joka ei ole onneksi pelkän Hartwallin varaan jäänyt. Tuttu ja turvallinen Teerenpeli on jo pidemmän aikaa varmistanut lahtelaisten pienpanimo-oluiden kansallisen saatavuuden sekä kotimaisten laatuviskien kasvavan kirjon. Uutena tulokkaana olutkuvioissa on Panimo Paja ja kun otetaan fillari alle, voidaan karauttaa Kivisahdin äärelle Hollolan Hirveen. Kun yhtälöön lisätään Pohjois-Euroopan suurin mallastamo Viking Malt, nousee Suomen Chicago juomakulttuurin kannalta arvoon arvaamattomaan. Olutta, sahtia, viskiä ja mallastusta... Ei hassummin.

Osakeantia käynnistellyt Brygg-Art tullee jollain aikavälillä mukaan sopan hämmennykseen, mutta tarkemmat suunnitelmat lienevät vielä auki organisaatiossa tapahtuneiden muutosten myötä.

Panimokartalla pysyäkseen on tehtävä läksynsä huolella. Turustakin kuuluu kuulemma kummia...

Turku

Jo Kustaa Vaasa ihastui aikoinaan turkulaiseen olutosaamiseen, Juhana Herttuankin vaatiessa lisää mallasjuomaa hoviin toimitettavaksi. Vareksista tutun ravintola Uuden Apteekin kellarissa toimiva, katseilta piilotettu Kaskenmäen Panimo on Suomen vanhin yksityinen panimoravintola, joka on yhdessä tunnelmallisen Panimoravintola Koulun kanssa ylläpitänyt turkulaista oluenvalmistustaitoa muutaman jo hiipuneen yrityksen avustuksella. Käytöstä poistetun Kakolan vankila-alueen kehityshankkeen myötä Turun olutelämä saa lisää väriä, sillä rakennuskompleksiin puuhataan ilmeisesti mm. kylpylän, asuntojen, ravintolan ja leipomon ohella omaa panimoakin.

Turusta puhuttaessa on myös hyvä muistaa Kaarinasta jo olutravintolan verran Aurajoen tuntumaan hivuttaunut Radbrew sekä Tuorlaan olutjatkumoa tuomaan perusteilla oleva Kuninkaantien Panimo. Turun ja Helsingin välinen rannikko-osuus on muutoinkin ilahduttavan ryhdikästä panimoseutua lukuisien paikallispanimoiden myötä.

Koskipanimokaan ei ole enää yksin...

Tampere

Kuten Turusta ja Lahdestakin, voisi myös Mansesterista sanailla useampiosaisen jutun puolikkaan. Koskipanimo ihastuttaa vuodesta toiseen varmaotteisuudellaan ja alkuperäisyydellään ja on saanut mukaansa hyvän joukon intohimoisia panimotoimijoita. Kansainvälistäkin kilpailumenestystä osakseen saanut Pyynikin Käsityöläispanimo jatkaa vauhdikasta kasvuaan ja uusien panimotilojen myötä vuosituotantomäärät on tarkoitus kaksinkertaista kahden vuoden aikana. Miljoona litraa on kuitenkin vasta välietappi vuoden 2019 tähtäimen ollessa jo 2,3 miljoona litraa, jolla lähestytään mukavasti jo Nokian Panimon nykyistä kokoluokkaa. Pyynikillä aiotaan myös vihkiytyä taas sahdin saloihin, mikä enteilee herkullisia hetkiä silläkin saralla...

Uudempaa kaartia edustavat ravintolataustaiset Kaleva Brewing Company sekä Lempäälään pystytetty Nordic Brewery, jotka tukevat alueen vahvaa olutmainetta yhdessä kiertolaishenkisten Sideshow Breweryn sekä Brewcats-trion kanssa. Tampereen Teiskossa toimii myös tilaviinejä tuottava ja myyvä Teiskon Viini.

Tälle kartalle mahtuu iso osa toimivista ja perusteilla olevista pienpanimoista.

Muita vähintään kahden panimon kuntia ovat:

• Espoo: Fat Lizard Brewing Company, Simapaja, Olarin Panimo sekä perusteilla olevat Oma Panimo ja Nuuksion Panimo. Myös Alberga Brewing Co.:lla on sunnitelmissa omat tilat Espooseen
• Heinola: Pihamaan Panimo ja Viiniheilan sahtipanimo
• Kemiönsaari: Rousal Brygghus ja Kimito Brewing
• Lammi: Lammin Sahdin kaksi toimipistettä
• Lohja: Paloaseman Panimo, Top Fuel Beer Company ja perusteilla oleva UG Brewery
• Oulu: Sonnisaari ja Maistila
• Raasepori: Rekolan Panimo ja Mustion Panimo/Svartå Bryggeri
• Rauma: Linden Brewery ja Olubryki Raum/Lapin Voima
• Salo: Someron Panimo, Mathildedalin Kyläpanimo ja Solmu Brewery
• Savonlinna: Waahto Brewery ja Mustan Virran Panimo
• Tuusula: Maku Brewing ja Cool Head Brew
• Vaasa: Bock's Corner Brewery ja NP Brewers