Linden Pi.La |
- Tyyli: Saison
- Alk.%: 5,3
- Panimo: Linden Brewery, Rauma, Suomi
”Kun mies lähtee Jyväskylästä, perustaa hän hyvin todennäköisesti
panimon”, said no one ever, mutta omakeksimässäni lausahduksessa on kuitenkin
vinha perä. Äkkiseltään mieleen tulee toteamusta puoltavat Paloaseman Panimon
Jani Harju sekä Vironlahden kotimaisemiin Suomen Ateenasta palannut Takatalo
& Tompurin Mikko Suur-Uski. Myös Reittausblogin hiljattain haastattelema Linden Breweryn Mikko Linden tunnustautuu entiseksi nykäskyläläseksi enkä pidä
mahdottomana, etteikö listasta joku nimi vielä puuttuisikin. Mutta sitten
asiaan.
Linden Brewery on varsin tuore raumalaispanimo, jonka
tuotantoa löytyy jo Alkonkin valikoimista. Verkkopalvelusta tilattu farmhouse
ale Pi.La hämmentää nimellään, mutta tiettävästi mukana on jotain meille
selittämätöntä insideläppää. Tai sitten kyseessä on vain kuluttujaa julmasti
kiusoitteleva pila… Eh.
Amarillolla ja Sorachi Acella humaloitu, belgihiivaan
käymisprosessissaan luottava Pi.La on vahvuudeltaan maltillinen (5,3%),
runsasvaahtoinen, vaalea ja kokonaisuutena toimiva esitys. Olut toki kuohusi
melko voimakkaasti, mutta sen suurempaa dramatiikkaa tuosta ei aiheutunut. Pientä
odottelua ja sen sellaista, mutta makupuoli hyvällä mallilla ilman moitteen
sijaa. Vahvuuksiin nähden hyvinkin runsasmakuinen ja kehuttava ilmestys. Hieno ensikosketus
itselle uuteen panimoon!
Tämä on kuin suoraan Ranskan tai Belgian pelloilta. Maku on yhtä kuiva kuin heinäpaalissa ja runsas hiilihappo tekee juomasta mukavan pirskahtelevan. Humalina Amarillo ja Sorachi ace. Toimii hienosti kalan kaverina valkoviinin sijaan.
Puolilitrainen lasi täyttyy ääriään myöten valkealla
vaahdolla. No jo on julmaa Pi.Laa! Muutaman tovin odottelun jälkeen alta alkaa
paljastumaan kullankeltainen, varsin kaunis olut, mutta valtaosa oluesta on
edelleen pullossa. Ja se on siellä vielä hyvän aikaa, sillä vaahto laskee jopa
ivallisen verkkaisesti. Lopulta koko komeus asettuu ja väri hieman tummenee
vankan sameuden verhotessa näkökentän tehokkaasti.
Tuoksu on hyvä. Melko mausteinen ja sitruksinen tunnelma
täydentyy viljavalla, rustiikkisella maltaisuudella sekä vaalealla
hedelmäisyydellä miellyttävän vehreän kukkaisuudenkin puskiessa takaa esiin.
Lämpö nostaa vienoa toffeeta ja hedelmäistä makeutta, mutta kokonaisuus kääntyy
silti kuivempaan päin.
Mausta tuota sitrusta löytyy jo huomattavasti runsaammasta
määrin lopun taittuessa jo greippisempään suuntaan. Tuttua
pippurimausteisuutta, kevyempää hedelmäisyyttä ja edelleen viljavaa, vaaleaa
maltaisuutta. Lopetus on napakan greippinen, mausteisen potkiva ja kohtalaisen
voimakas. Puolivälissä vastaan tulee tuoksun tavoin kukkaista otetta, joka
tiivistyy tukemaan lopun rapeahkoa tunnelmaa. Varsin ryhdikäs lopputulema
vahvuuteen nähden. Pirskahteleva, hedelmäisen hapan ja kuivahko näytös. Toimii.
Tuomio: Napakka ja mukavan voimakasmakuinen Saison Raumalta.
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti