Pienpanimokoulutus Lepaalla - kokemuksia ja kurssiolutta

Lepaan kampusalue talviasussaan...

Kotimainen pienpanimoalan koulutus on tällä hetkellä käymistilassa. Pitkään Tammelan Mustialassa järjestetty kurssikokonaisuus järjestettiin viime syksynä Lepaalla osana viinintuotannon ammattitutkintokoulutusta. Viinialan opiskelijoiden lisäksi olutkurssille mahdutettiin mukaan myös kourallinen ulkopuolisia, alalla jo toimivia sekä siitä kiinnostuneita harrastajia.

Koulutuksen käymistila viittaa Mustialan opetustoiminnan loppumisen jälkeisiin, vielä lopullisia uriaan hakeviin muutoksiin. Pienpanimo-oluiden valmistaminen tulee syksyn 2016 tavoin pysymään yhtenä valinnaisena aihealueena viinintuotannon ammattitutkintokoulutuksessa, mutta opetuksen olutosio pidetään jatkossa Hämeenlinnan Visamäessä. Lepaa toimi syksyllä väliaikaisena opetuspaikkana Visamäen pienen tuotantotilan rakentamisen ajan. Mustialan opetus- ja tutkimusluvat ovat Visamäen kampuksen hallussa, jossa panimo-opinnot ovat kuuluneet tarjontaan vuodesta 1998 alkean.

Viinintuotannon ammattitutkinnon pakollinen tilaviinien valmistusosio ja muut viinitilatoimintaan sitoutuvat valinnaisaiheet pysyvät jatkossakin Lepaalla. Tutkinnon pienpanimotuotanto-osio tullaan järjestämään yhteistyössä avoimen AMK-koulutuksen kanssa, samaan tapaan kuin aiemmin Mustialassakin eli mukaan voi hakea myös viini-tutkinnon ulkopuolelta. Lisätietoja tulevista koulutuksista ja järjestelyistä löytyy aikanaan oppilaitosten kotisivuilta, mutta seuraavan pienpanimotuotanto-kurssin kerrotaan alkavan helmikuussa 2018. Viinituotannon ammattitutkintohausta voi lukea lisää Lepaan omilta sivuilta: Viinintuotannon ammattitutkinto

Syksyllä Lepaalla aloittanut koulutettavien ryhmä on nyt saanut opintonsa loppusuoralle. Kuuden teoriantäyteisen lähipäivän lisäksi kurssin suoritukseen kuului ryhmätyönä tapahtuva kurssioluen valmistus. Osa ryhmistä osallistui yhteistyöpanimona toimivan Hopping Brewstersin oman oluen valmistusprosessiin, toisten tehdessä pienemmän harjoituserän 50-litraisella Braumeisterilla. Kurssin hedelmiä päästään kevään edetessä maistelemaan myös kahden kaupallisenkin oluen myötä, joista toisesta onkin jo konkreettista tarinaa kerrottavaksi.

Viinitila toimii vanhassa navetassa.

Lepaan syksyllä startanneen kurssin toinen kaupallinen kurssiolut muhimassa Hopping Brewstersin sammioissa.
(kuvat panimolta: kurssin ryhmäläiset)

Lepaan kurssin aikana toisensa tavanneet Jaana Murtoniemi, Aleksi Haapavaara, Kalle Ohvo ja Aku Sarka kävivät valmistamassa oman oluensa Hopping Brewstersin pajalla maaliskuun alussa. Nelikon monipuolinen näkemys ja osaaminen antaa odottaa hyvää lopputulemaa, mutta olutta odotellessa lienee hyvä tutustua sen taustoihin ja tekijöihin hieman paremmin.

Jaana on pitkän linjan olutharrastaja, jonka halu syventää osaamista oli suunnannut katseet koulutuksen suhteen jo ulkomaille, kun tieto Lepaalla alkavasta kurssista selkeytti kuvioita hieman. Aleksi on olutkansalle tuttu kainuulaisia juuria kunnioittavan kiertolaispanimo Nälkämään kautta ja on jo nähty Hopping Brewstersin kattiloiden ääressä Luotikuja IPAn valmistuksen lomassa. Kalle ja Aku häärivät sen sijaan Olarin Panimon kanssa jo keitelleen High Time Brewing –kiertolaispanimon takana, Kallen kantaessa Vuoden Kotipanijan viittaa vuodelta 2016. Kokemusta on myös lajin Euroopan Mestaruus –kisoista Roomasta. Kunkin tarkemmat esittelyt löytyvät edempää.

Tapasimme siis Akun kanssa Aleksin kurssilla ja tuli ilmi, että hänellä on myös kiertolaispanimo kaverinsa kanssa. Nälkämaan kiertolaiset oli meille nimeltä tuttu ja saatiin siinä jossain vaiheessa kurssia ajatus, jos tehtäisiin kurssin harjoitusolut yhdessä ja kaupallisessa kokoluokassa. Jaana vielä liittyi mukaan projektiin kurssilta ja alettiin miettiä yhdessä minkä tyylisen oluen haluaisimme tehdä. Päädyttiin ~5.8% oatmeal stouttiin. Tästä tehtiin parikin koe-erää kotona, reseptiä viilattiin ja Hopping Brewstersillä skaalattiin isompaan kokoluokkaan. -Kalle

High Time -logonkin suunnitelleen Antti Hakkaraisen visioiman etiketin
kuvituksessa Kainuun metsät vaihtuvat Helsingin katukuvaan

Nälkämään kotiseuturakkautta ja High Timen stadilaisuutta yhdistelevä Kotiseutu Oatmeal Stout on nyt muhimassa Brewstereiden tankeissa, sen julkaisuaikataulun viittoillessa huhtikuun jälkipuoliskon suuntaan. Tämän Stadi-Kajaani –kollabon voi ajan mittaan löytää Helsingissä ainakin Oljenkorren, Mullikan, Maltaisen Riekon ja Villi Wäinön valikoimista sekä Kajaanin Saint Kukosta.

Kurssin teoriapuolesta vastasi tuttuun tapaan Malmgårdin Panimon arvostettu Tuomas Markkula, jolla on näppinsä pelissä myös kurssin sisällön suhteen. Kahden kiertolaispanimon edustajien lisäksi kurssilla oli nähtiin väkeä myös Pihamaan, Linden Breweryn sekä Kanavan Panimon taustoilta. Sekä opetus että kanssakuuntelijat saivat kuulla ryhmäläisiltä kunniansa ja samanlaista tarinaa olen kuullut myös aiempien vuosien osanottajien suusta. Henki on hyvä ja aihepiiri kiinnostava. Kuinkas muutenkaan...

Ja varmaan kiitokset ryhmäläisiltä innostavalle opettajalle eli Tuomas Markkulalle. Vaikka teoriapäivät olivat pitkiä, missään vaiheessa ei iskenyt kyllästyminen tai väsy. Tuomaksen juttuja olisi voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään. Lisäksi keskustelut samanhenkisten kurssilaisten kanssa olivat hyvin mielenkiintoisia ja antoisia. –Jaana

Koska nelikon taustalta löytyy parikin kiertolaispanimoa ja haaveita alan harjoittamisesta tulevaisuudessa, oli muutama avoin lisäkysymys paikallaan. Tässä kunkin ryhmäläisen lyhyet esittelyt annettujen kysymysten pohjalta:

1. Kuka olet ja mikä on lempioluesi?
2. Millainen tausta sinulla oli oluen suhteen ennen kurssille osallistumista?
3. Mitä lähdit ensisijaisesti Lepaan kurssilta hakemaan?
4. Entä suunnitelmat oluen suhteen kurssin jälkeen?

Jaana hämmentää maltaita.

Jaana Murtoniemi

1.

Olen Jaana Murtoniemi Espoosta ja työskentelen opettajana Helsingissä. Lempiolutta on täysin mahdoton sanoa, sillä vaihtoehtoja on lukuisia. Pidän erityisesti vahvoista imperial stouteista ja ylipäätään tummista oluista. Esimerkkinä juuri nyt kotoa löytyvistä herkuista voisi mainita Lost Abbeyn Track #10, Oskar Bluesin TenFidy tai AleSmith Speedway Stout. Vaaleammista ehkä suosikkeja ovat amerikkalaiset IPA:t, mutta niistä erityisesti enemmän aromihumaloidut versiot. Eniten tulee maisteltua jenkkioluita, mutta brittioluet maistuvat myös edelleen. Näiden lisäksi erityisesti tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset oluet maistuvat. Koko ajan tulee uusia oluita ja uusia olutmaita mukaan buumiin, joten maistelu ei kyllä rajoitu näihin. Lisäksi voi sanoa, että vuosien saatossa makutottumukset ovat muuttuneet ja varmasti muuttuvat edelleenkin.

2.

Olen maistellut erilaisia oluita vuodesta 1995 lähtien. Innostus lähti liikkeelle Irlannista vaihto-oppilas vuoden aikana. Tutuksi tulivat sellaiset oluet kuin Smithwick’s, Guinness, Murphy’s ja Beamish. Oluen lisäksi kiinnostuin brittiläisestä pubikulttuurista laajemminkin. Irlannista paluun jälkeen olutta on harrastettu yhdessä aviomiehen kanssa. Alkuun tuli seurattua paljon CAMRAn toimintaa ja Real Alet olivat suurta herkkua. Michael Jacksonin kuvalla varustettu korkinavaaja on edelleenkin jääkaapin ovessa ja hänen kirjoittamia kirjoja kirjahyllyssä. Erityisen mieleenpainuva kokemus oli kun maistelimme joskus 1999-2000 tuoretta Fullersin London Porteria Real Alena Helsingissä. Toinen mieleen jäänyt kokemus oli vuonna 2002 Great British Beer Festival Lontoossa. Varmaankin jostain 2000 luvun alusta lähtien olemme myös seuranneet tiiviisti amerikkalaista pienpanimobuumia erityisesti itärannikolla. Tuoreimpana kohokohtana on kesän 2015 vierailu Smuttynosen panimolle.

Kiinnostus ulottuu oluen maistelusta kaikkeen muuhunkin ilmiöön liittyvään ja vasta viimeisen parin vuoden aikana olen kiinnostunut oluen valmistuksesta. Oma kotioluen teko alkoi reilu vuosi sitten kun hankin oman 10l Braumeisterin. Vuosien varrella on tullut haaveiltua omasta pubista sekä omasta maahantuonnista ja vasta nyt rinnalle on tullut ajatus omasta panimosta.

3.

Ajatus mahdollisesta lisäkoulutuksesta heräsi kun jokunen vuosi sitten Alko haki erikoisoluiden hankintaan liittyvään tehtävään työntekijää. Paikka kiinnosti, mutta en sitä uskaltanut hakea. Koin, että minulla ei ollut mitään millä osoittaa osaamistani. Yritin myös Mustialan kurssille, mutta juuri kun selvittelin asiaa, niitä ei enää järjestetty. Ellen olisi päässyt Lepaalle kurssille, olisin mennyt opiskelemaan Kööpenhaminaan. Lepaan kurssi oli kuitenkin tähän tilanteeseen parempi ja onneksi sinne pääsin. Tietysti oma tavoitteeni kurssilla oli oppia valmistamaan maailman parasta olutta.

4.

Toisaalta lähdin samaan aikaan opintovapaalle työstäni ja opiskelemaan Helsingin yliopistolle yrittäjyyden perusopintoja, jotka täydentävät omaa opettajan ammattipätevyyttäni. Varsin pian huomasin, että kursseilla oli mahdollista sisällyttää kurssitöihin mielenkiintoisia tehtäviä, jotka liittyivät olueen. Tällä hetkellä on esimerkiksi tekeillä kurssityönä oman panimon liiketoimintasuunnitelma. Yhdessä nämä opinnot ja Lepaan kurssi ovat kyllä kasvattaneet entisestään kiinnostustani olutkulttuuriin liittyviin asioihin ja olisihan se mahtavaa, jos tässä iässä pystyisi vaihtamaan ammattia alalle, joka on ollut harrastuksena viimeiset 20 vuotta.

Aleksi lisää humalat...

Aleksi Haapavaara / Nälkämaa

 1.

Haapavaaran Aleksi, Kainuusta lähtöisin, tarkemmin Kajaanista. Tampere/Lempäälä -akselilla tullut asuttua viimeiset noin 16 vuotta.

Lempiolut. Sanon kaksi: Rochefort 10 ja Brewdog 5 A.M. Saint. Ensimmäinen on varmasti helppo ymmärtää. Sitten Brewdogin amber ale liittyy oman olutharrastuksen tiettyyn vaiheeseen ja sen nauttimisesta on todella hyviä muistoja! Saksalaiset vehnät ja pilssit toimii myös aina. Ja britit Fullersin johdolla (heidän reilu kymppipinnainen imperial stoutinsa on huikea, aika moni "tynnyrissä käväissyt" jää kakkoseksi...), niin ja olihan häämatkallamme yksi kohde Bryssel ja Cantillon, eli onhan hapan makumaailmakin ihan parasta... ja ja ja...

 2.

Oluen suhteen se perinteinen tarina pätee minuunkin, eli vähitellen tuli poimittua kaupasta aina joku erilainen pullo mukaan ja sitä kautta kiinnostus kasvoi ja osaaminen/oma maku alkoi kehittyä. Harrastuksen alkuaikojen suosikeihin lukeutui esim. Shepherd Neamen Spitfire. Lisäksi harrastusta on tullut syvennettyä erinäisten olutkirjojen/-lehtien parissa.

Reilu kaksi vuotta sitten hankin kaverini Leinosen Samin kanssa Reittausblogin johdattamana ensimmäiset vehkeet kotia oluen tekoa varten (nyttemmin keitellään Braumeisterilla). Se oli, ja on edelleen, sen verran hienoa puuhaa, että aloin selvittelee mahdollisuuksia opiskella alaa. Päädyin sitten muutaman mutkan kautta opintovapaalle vakihommistani viime syksynä ja aloitin opiskelut Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa. Opintosuuntauksena elintarvikealan perustutkinto ja erikoistuminen vahvasti panimopuolelle. Tredulla on oma pienpanimo, jossa pääsee tekemään ja lisäksi minun opintosuunnitelma on siten laadittu, että pääsen mahdollisimman paljon tekemään harjoitteluja panimoilla. Olin joulun alla pari kuukautta Pyynikillä ja nyt maaliskuun lopusta kesään saakka Hopping Brewstersilla. Elintarvikealan yleisopinnoista saa hyvää tietoa esimerkiksi hygieniaan ja myös elintarvikekemiaan liittyen.

Opintoihini liittyen kävin sitten Lepaalla pienpanimokurssin, joka oli erittäin hyvä teoriapläjäys ja lisäksi tehdään harkkaolut. Meidän tapauksessa kävi niin kivasti, että päästään tekemään harkkaolut kaupallisessa mittakaavassa.

 3.

Ensisijassa halusin syventää teoriaosaamista ja toki myös tutustua ihmisiin. Ja ehdottoman mielenkiintoista oli kuulla käytännössä, että mitä vaatii pyörittää panimoa isossa ja kaupallisessa mittakaavassa. Mainio kurssi ja suosittelen, jos ja kun se taas järkätään.

 4.

Nyt lähiajan suunnitelmissa on tuo kurssin harkkaoluen teko yhdessä Jaanan, Kallen ja Akun kanssa. Lisäksi pyöritellään Leinos Samin kanssa meidän Nälkämaa-kiertolaispanimoprojektia ja tehdään oluita Pirkanmaalta käsin Kainuuseen. Ja ehkäpä muuallekin!

Pidemmän aikavälin suunnitelmissa on palata töihin opintovapaalta keväällä 2018, mutta unelmana siintää se, että voisin tavalla tai toisella yhdistää kaksi työtä. Eli haluaisin ehdottomasti työskennellä myös panimo-/olutalalla. Aika näyttää, kuinka tämä onnistuu - into on kova!

Kalle Kauhan varressa...

Kalle Ohvo / High Time Brewing

1.

Olen Kalle Ohvo Helsingistä. Lempiolut..vaikea yhtä mainita, aikalailla Ipat ja stoutit tällähetkellä maistuu. Kaikki tyylit kuitenkin uppoaa minulle.

2.

Kotioluttaustaa kuuden vuoden ajalta ja kaupallista toimintaa vasta muutama kuukausi takana kiertolaispanimo High Time Brewingin kanssa, jossa minä ja Aku puuhamiehinä. Erilaisia tyylejä tykkään tehdä kotona, kevyistä vehnäoluista aina imperial stoutteihin, lagereita unohtamatta.

3.

Koulutus oli itselläni suunnitelmissa jo vuonna 2013 (joka toimi vielä Mustialassa), mutta en mahtunut silloin kurssille. Seuraavana vuonna kävi samanlailla ja vasta 2016 sain jotenkin itseni tuonne Lepaalla järjestettävälle kurssille sisään. Minua kiinnosti koulutus, koska halusin oppia lisää oluesta ja sen kaupallisesta valmistamisesta.

4.

Suunnitelmissa on jatkaa kotioluiden tekoa, sekä valmistaa kaupallisia oluita High Time Brewingin kanssa.

Aku ruuvaa, Aleksi ja Jaana seuraa.

Aku Sarka / High Time Brewing

1.

Terve vaan minunkin puolestani, olen Aku Sarka Helsingistä. Lempiolutta on tosiaan hankala valita, mutta minullekin kaikista parhaiten maistuvat nuo vahvat stoutit. Mieluiten vielä vähän makeammat, Yellow Belly Sundaen tyyliin.

2.

Oluen suhteen taidan olla tämän ryhmän noviisi; olen maistellut oluita muutaman vuoden ajan ja viimeisen vuoden aikana opetellut myös kotioluen tekoa.

3.

Viime kesänä perustettiin Kallen kanssa tämä kiertolaispanimo ja sen myötä lähdin myös kurssille mukaan. Perusasiat olivat jo tiedossa ja kurssilta lähdinkin hakemaan syventävää tietoa oluen valmistamisesta yleensä, mutta myös kaupallisessa mittakaavassa.

4.

Nyt kurssin jälkeen on tarkoitus saada kotioluthommien lisäksi myös kiertolaispanimotoimintaa eteenpäin.

Hetken jäissä ollut koulutus on siis saatu iloisesti jatkumaan ja kuten sanottu, uutta kurssia suunnitellaan ja kiivaasti. Sysäys jutun kirjoittamiselle tuli ryhmäläisiltä ja toivon mukaan tämä ohjastaisi aiheesta kiinnostuneita koulutusten jäljille. HAMKin koulutuksista on tosiaan lisätietoa tulossa kevään aikana ensi helmikuun ollessa tällä hetkellä seuraavan olutkurssin ajankohdaksi varmistettu tieto.

Sivuhuomiona sanottakoon, että tänä keväänä pienpanimotoiminnan perusteita pääsee opiskelemaan myös Ammattiopisto Livian Maaseutuopiston Tuorlan yksikössä, jonka toukokuun kurssin hakuaika päättyy 15.4. Tuorlassa on järjestetty alan koulutusta aiemminkin, mutta tulevan kurssin jatkuvuudesta minulla ei ole tietoa.

Aleksin mainitseman Tredun lisäksi oluen valmistus kuuluu valinnaisena aineena myös mm. Ravintolakoulu Perhon sekä Keski-Uudenmaan ammattiopiston prosessitekniikan koulutuslinjan kurssikalentereihin, mutta ovat valittavissa vain oppilaitosten omille opiskelijoille.

Tankin pesua...