keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Mikkeller Baghaven Granadilla

Mikkeller Baghaven Granadilla
Yksi Pienen mittavan näytepaketin kutkuttavimmista tuttavuuksista oli jo ennestään kovasti kiehtoneen Mikkeller Baghavenin oluet. Entisellä Burmeister & Wain varustamon telakka-alueella Refshaleøeninssa toimiva Mikkeller-ketjun ”maalaispanimo” on erikoistunut erinäisten tynnyreistä tykkäävien Farmhouse ja Wild Alejen valmistukseen. Kokonsakin puolesta näitä rajallisen saatavuuden oluita on saatavilla kotikäyttöön vain merta hyväilevän niemen puolelta, suoraan Baghavenin tiskiltä. Ainakin virallisemman lauselman mukaan. Oluita kuitenkin näkyy jonkin verran ravintolatarjonnassa ja varmaan verkkokaupoissakin – sekä nyt tietty Pienenkin valikoimissa täällä meillä.

Baghavenin rannanpuolista julkisivua ja aurinkoiseksi kehuttua terassialuetta, josta on näkymä veden yli Kööpenhaminan keskustaan päin. Tämä sivu on ainakin Google Street Viewin perusteella se huolitelluin, eli komean rustiikkista elämystä olisi paikanpäällä kävijälle todellakin tarjolla.
(Kuva: napattu Google Street Viewistä)
Rustiikkisiksi maalaisoluiksi tituleerattuja herkkuja kypsytellään Baghavenissa sekä suurehkoissa, 3000-7000 -litraisissa tammifoedereissa sekä pienemmissä, 225-litraisissa viinitynnyreissä. Paikalla on tuttuun tapaan myös oma tap room ja tarjontaa täydennetään erinäisin tapahtumin ja food truckien antimin. Stereotypisen trendikästä Kööpenhaminaa maistuvimmillaan siis.

Ensikosketus baghavenilaisiin tuli otettua Granadillan eli tamskalaisessa tammifoederissa käytetyn ja kypsytetyn, passionhedelmällä maustetun Wild Alen muodossa. ”Syrjäisen”, merimaisemaisen ”maalaispanimon” tuotanto vastasi sen myötä niihin mielikuviin ja odotuksiin, mitä konseptille olin ladannutkin. Todella toimivaa, happaman eleganttia ja lambicvivahteista tarinankerrontaa tyylillä ja taidokkaalla toteutuksella viimeisteltynä.

Mikkeller Baghaven Granadilla
Oranssinen, utuinen ja vuolaan vahtohuipun kuorruttama olut. Hapan tuoksu on hyvin lambicmainen, passionilla ryyditetty sellainen. Hienoisesti hedelmän makeutta, omenaista happamuutta ja sitruunaista kirpeyttä. Hyvää funkkista ja tammen arvokkuutta. Odotukset kohoavat.

Jaaaaaa, maku vastaa niihin aika hyvin. Aprikoosin sävyttämä, viheromenaisen hapan, sitrusmaisen kirpeä, valkoviinietikkainen, tamminen ja hennon loiminen. Varsin vivahteikas ja runsasmakuinen. Todella elegantti, tyylikäs. Liekö rienausta jos sanon, että menisi helposti jonkun aidon lambicpanimon tai -sekoittamon laatutuotteesta. Sanon silti. On maar hieno olut.

Pisteet: 41/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti