Kanavan Uitto Sour

Kanavan Uitto Sour

• Tyyli: Sour Ale
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Kanavan Panimo, Vääksy, Suomi

Kanavan Panimon porkkana-inkiväärinen Juuri Berliner osui ja upposi makuhermoon, mutta kuten olen tässä aina aika ajoin todennut, ei sourmeno yleispiirteiltään enää osu omaan maistelulasiin kuten vielä vuosi tai kaksi takaperin. Valikoimaa tulee toki silläkin saralla käytyä läpi ja ilahduttavankin usein joukosta löytyy Juuren kaltaisia täsmätuotteita, joista jaksaa aidosti innostua. Ei kuitenkaan läheskään joka kerta.

Esimerkiksi tämä tovi sitten maisteltu Kanavan Panimon Uitto Sour Ale oli semmoista tasapäisemmän pään edustusta, jossa ei sinällään mitään vikaa ole, muttei jaksa oikein innostaakaan. Kuten alla olevassa arviossakin totean, nousee etenkin näistä marjattomista ja mehuttomista, vain kevyesti jos lainkaan maustetuista ”perussoureista” suuhuni jonkinlaista lääkemäistä, tunnelmaa turhaksi raskauttavaa katkua. Sanoiksi en sitä osaa pukea, mutta vaalea ja hapan yhdistelmä siitä useimmiten viitteitä antaa. ”Ristiinmaistoissa” kokemusta harvoin kanssani jaetaan, eli liekö sitten oma päähänpinttymä tai makukokemus. Pitäähän joku kuulemma korianteristakin.

Omapahan on ongelmani ja siitä huolimatta pomeranssin kuorella maustettu Uitto vaikutti ihan pinnalla pysyvältä ja perusvarmalta sourilta. Ei vain onnistu nousemaan lajissa erityisesti edukseen, vaikka nautittavuus hyvin kohdillaan olikin. Näitä vain alkaa kaupoistakin löytymään jo aika vino rivi.

Kanavan Uitto Sour

Vaalea, utuava ja valkeavaahtoinen hapanolut. Tuoksu on mukavan hapan, hieman sitruksinen, mutta myös pehmeämpää mallastakin antava. Perusvarmaa menoa.

Maku on ihan kiva, mutta lopun lääkemäisyydeksi tai pahvisuudeksi mieltämäni vivahde ei oikein iske. En osaa tarkemmin sanoa, mikä tuo maku on, mutta se esiintyy aika usein etenkin marjattomien tai maustamattomien perussourien seassa. Suoranaista pahvisuutta tai välttämättä virhemakuakaan se ei ole, mutta hieman epämukavan tunkkaiseksi se etenkin tuon maun jälkipuolen tekee.

Noh, eteenpäin. Happamuutta on aika kivasti ja se esiintyy sitrusmaisena kirpeytenä, ehkä juuri pomeranssinkuorisenakin. Vehnästä pyöreyttä, taustalla raparperia, yrttiä ja hapanta, vaalea marjaisuutta. Ihan jees, ei kuitenkaan nouse omiin suosikeihin.

Pisteet: 31/50