keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA

Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA

Mallaskosken lagertouhut ovat olleet omaan suuhun varsin hyvin istuvia, mutta jo useammassa muodossa tarjolle tuotuja trendi-IPOja en ole vielä lainkaan tätä ennen maistanut. En, vaikka kehuja niistäkin on monesta suusta vuodateltu. Alkoissa aika hyvin tarjolla oleva Double Dry Hopped Double IPA lähitikin mukaani kesäkuisen viikonlopun riemuksi. Suht tuoretta pitäisi oleman, sillä korkin parasta ennen -merkintä näyttää ensi vuoden huhtikuun loppupuolelle – oletuksena minulla on, että vuodeksi tuo päiväys on pullotuksesta määritetty. Reiluhkosti alle kaksi kuun kiertoa siis ikää löytyy.

7,5-prosenttinen olut on nimensä mukaisesti kahteen kertaan kuivahumaloitu, imperaalisistiseksi ehkä juuri ja juuri täysmittainen tapaus - ainakin siellä päin. Humaliksi ilmoitetaan Citra, El Dorado ja Sabro, katkeruutta perusneipoja selvästi runsaammin (50 IBU).

Sameaa ja aromaattista, mutta myös kohtuudella puraisevaa tarjontaa oli lupa odotella ja sellaista myös saatiin. On hazyipamaista mehevyyttä, hedelmäisyyttä ja parfymaattisempaakin aromaattisuutta, mutta myös runkoa rakentavaa, hieman karamellista maltaisuutta, suorempaa sitruksisuutta kohtalaisella katkeruudella terästettynä. Länsirannikon ja Vermontin alueen hybridin kaikua, mistä kieltämättä pidän melko paljon.

Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA on kahteen kertaan jälkikäymisen aikana kuivahumaloitu, suodattamaton, vahva IPA.
Tässä huippuluokkaisessa oluessa yhdistyy moderni ote suositusta oluttyylistä ja tarkoin suunniteltu resepti aromaattiseksi ja moniulotteiseksi kokonaisuudeksi, joka liittää vuonna 2021 100-vuotisjuhliaan viettävän Mallaskosken panimon historian yhteen nykypäivän oluttrendien kanssa.

Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA

Tummankeltainen, aika tuhdin näköinen, samea ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on sitrusvetoinen, mangoisen hedelmäinen, tuoreen yrttinen. Melko runsas, varsin hyvä.

Maku on hyvä. Oluen sameus tunkee myös makuun eli kuivahumaloinnin aromaattiset sävyt valtaavat runsaasti alaa. Mukana on kuitenkin vähän westcoastimpaakin menoa, vaikkei ihan niin katkerassa olemuksessa, kuin "joskus takavuosina" totuttiin. Kärryäkin silti löytyy, en minä sillä.

Sitrusta aromina ja sivaltavampanakin, kohtalaista hedelmäisyyttä mango etupäähän lukien. Jonkin verran yrttiä, melko ryhdikäässä rungossa hieman karamellisuuttakin. Ei siis mikään modernein esitys, mutta ei aina pidäkään olla. Onpas mainio!

Pisteet: 38/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti