Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA |
- Tyyli: Hazy Double IPA
- Alk.%: 7,5
- Panimo: Mallaskosken Panimo, Seinäjoki, Suomi
Mallaskosken
lagertouhut ovat olleet omaan suuhun varsin hyvin istuvia, mutta jo useammassa
muodossa tarjolle tuotuja trendi-IPOja en ole vielä lainkaan tätä ennen
maistanut. En, vaikka kehuja niistäkin on monesta suusta vuodateltu. Alkoissa aika
hyvin tarjolla oleva Double Dry Hopped Double IPA lähitikin mukaani kesäkuisen
viikonlopun riemuksi. Suht tuoretta pitäisi oleman, sillä korkin parasta ennen -merkintä
näyttää ensi vuoden huhtikuun loppupuolelle – oletuksena minulla on, että vuodeksi
tuo päiväys on pullotuksesta määritetty. Reiluhkosti alle kaksi kuun kiertoa
siis ikää löytyy.
7,5-prosenttinen olut on nimensä mukaisesti kahteen kertaan kuivahumaloitu, imperaalisistiseksi ehkä juuri ja juuri täysmittainen tapaus - ainakin siellä päin. Humaliksi ilmoitetaan Citra, El Dorado ja Sabro, katkeruutta perusneipoja selvästi runsaammin (50 IBU).
Sameaa ja aromaattista, mutta myös kohtuudella puraisevaa tarjontaa oli lupa odotella ja sellaista myös saatiin. On hazyipamaista mehevyyttä, hedelmäisyyttä ja parfymaattisempaakin aromaattisuutta, mutta myös runkoa rakentavaa, hieman karamellista maltaisuutta, suorempaa sitruksisuutta kohtalaisella katkeruudella terästettynä. Länsirannikon ja Vermontin alueen hybridin kaikua, mistä kieltämättä pidän melko paljon.
Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA on kahteen kertaan jälkikäymisen aikana kuivahumaloitu, suodattamaton, vahva IPA.
Tässä huippuluokkaisessa oluessa yhdistyy moderni ote suositusta oluttyylistä ja tarkoin suunniteltu resepti aromaattiseksi ja moniulotteiseksi kokonaisuudeksi, joka liittää vuonna 2021 100-vuotisjuhliaan viettävän Mallaskosken panimon historian yhteen nykypäivän oluttrendien kanssa.
Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA |
Tummankeltainen, aika tuhdin näköinen, samea ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu
on sitrusvetoinen, mangoisen hedelmäinen, tuoreen yrttinen. Melko runsas,
varsin hyvä.
Maku on hyvä. Oluen sameus tunkee myös makuun eli kuivahumaloinnin aromaattiset
sävyt valtaavat runsaasti alaa. Mukana on kuitenkin vähän westcoastimpaakin
menoa, vaikkei ihan niin katkerassa olemuksessa, kuin "joskus
takavuosina" totuttiin. Kärryäkin silti löytyy, en minä sillä.
Sitrusta aromina ja sivaltavampanakin, kohtalaista hedelmäisyyttä mango
etupäähän lukien. Jonkin verran yrttiä, melko ryhdikäässä rungossa hieman
karamellisuuttakin. Ei siis mikään modernein esitys, mutta ei aina pidäkään
olla. Onpas mainio!
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti