Maku St. Maku Dubbel

Maku St. Maku Dubbel

• Tyyli: Dubbel
• Alk.%: 6,2
• Panimo: Maku Brewing, Tuusula, Suomi
  

Kuten eilen totesin, lähti Maku kunnioitettavasti haastamaan kotimaisten tekijöiden brittikirousta. Tulos kuitenkin kääntyi vahvistamaan sääntöä, mutta minusta on vain hienoa, että joku näitäkin tyylejä rohkenee välillä tehdä. Hienoinen pettymys on kuitenkin hyvä pyyhkiä pois mielistä erityisen onnistumisen voimin. Ja sellaisen meille tarjoileekin samasta näytepaketista noukittu, vain panimon omalta kaupalta kaupattava St. Maku Dubbel -dubbel.

Belgeissäkin on ollut pohjolassa omat haasteensa, mutta kompastelu on näkynyt enempikin Tripeleiden taholla. Muun muasssa Maistilalla ja HIISIllä on sen sijaan erittäinkin hienoja näyttöjä vähän tummempien belgioluiden saralta ja tähän kermaan nousee myös tuusulalaisten dubbel.

St. Maku Dubbel on 6,2-prosenttisen runkonsa myötä erityisen hyvin meneillään olevan syyskauteen sopiva olut. Sen tummanpuhuva, kuivahedelmäinen ja hieman paahtuneen imeltynyt makumaailma kietoo mukaansa, muttei missään vaiheessa äidy liian makeaksi saati imeläksi – kiitos tasapainoa vaalivan mausteisuuden, Magnumin ja Styrian Goldingin tuoman katkeruuden sekä kevyen lämmön ja pähkinäisyyden.

Minusta oikein tasapainoinen, lämmin ja miellyttävä paketti täynnä tummasävyistä belgitunnelmaa.

Maltaat: Pilsner, Vienna, Munich Dark, Caramel 100, Caramel 150, kandisiirappi
Humalat: Magnum, Styrian Goldings

St.Maku Dubbel on himmeä kuparin punerrus lasimaalausten läikehtivässä valossa. Harmaa hahmo laskeutuu laitteistosillalta kannatellen höyryävää teräsastiaa. Kohta mittalasiin kuohuu raskas vierre, johon tarkoin valittu hiiva luo oman mausteisen sielunsa dubbelin pitkän kypsytyksen kestäessä.

Maku St. Maku Dubbel

Punakanruskea olut on hieman samea ja nätin vaahdon korostama olut. Tuoksu on oikein hieno. Kypsää kuivahedelmäisyyttä, imeltynyttä siirappisuutta, hennon paahteista, tummahkoa ja toffeista maltaisuutta kevyttä mausteisuutta unohtamatta. Taustalla hienoista marjaisuutta sekä ripaus jotain lakritsin ja hennon aniksen sekaista yrttiä.

Maku ilmentää tuoksun tuntemuksia. Melko soljuva tunnelma on omiaan tumman ja kypsän kuivahedelmäisen, imeltyneen, kuivakakkuisen, hieman paahtuneen maltaisuuden ja toffeen liittouman tueksi. Mainitut sivujuonteet, pitkä ja hieman tahmea jälkimaku, jota kohtalainen katkeruus, pähkinäisyys ja mausteisuus sopivasti rikkovat. On hyvä belgi. Kerrassaan mainio.

Pisteet: 38/50