torstai 16. syyskuuta 2021

Höss Doppel-Hirsch Mai-Bock

Höss Doppel-Hirsch Mai-Bock

Saksan eteläisimpiin panimoihin lukeutuvan Höss der Hirschbräun mainio Doppel-Hirsch on Asam Bockin, Wieninger Impulsatorin ja tietenkin maailmankuulun Celebratorin ohella niitä Doppelbock-oluiden taattuja täsmähakuja, joita koetan saalistella oluttilausteni mukaan, jos vain suinkin on saatavilla. Hirvipanimon syksyisen maltaista nektaria ei ole viime vuosina kovinkaan helposti ollut löydettävissä, vaikka joskushan sitä oli hetken aikaa ihan Alkossa asti. Netistäkin sen löytäminen on ollut ison työn takana ja vesiperä on tullut vedetty todella monta kertaa.

Kesää vasten kasaamani saksalaistilaus näytti kuitenkin korjaavan tilanteen, kun tutunniminen hössiläinen sattui näköpiiriini. Etiketti oli toki muistikuvistani poikkeavan oloinen, mutta ainahan ne voivat päivittyä – mikä tietty näiden perinteisempien saksalaispanimoiden kohdalla on kyllä todella harvinaista. Useampi pullo tuli joka tapauksessa lastattua ostoskoriin.

Olut päätyi lasiin kesän tiimellyksessä, eikä laatulagerin äärellä tullut alkuun sen enempiä ihmeteltyä, kun lasi alkoi luontevasti illan viipyessä tyhjenemään. ”No mutta hemmetti”, kovin vaaleaa ja jännän aromaattistahan tuo äkkiä tuntui olevan. Hieman tummempisävyisen luottodoppelin sijaan lasista löytyikin panimon vaaleampi Maibock, joka kulkee etikettipainoksen osalta myös tutun Doppel-Hirsch -nimen alla. Pienen hakukonejumpan myötä löysin vielä kolmannenkin samaan sarjaan kuuluvan oluen, Doppel-Hirsch Weizenbockin, eli kehnostipa tunnen ”luottotekijäni” kavalkadin.

Hienoksi olueksihan tämä keväisempi Maibockikin paljastui, joten sen suurempaa vahinkoa erehdyksessäni ei päässyt käymään. Löytyihän Hössiltä näin ollen toinenkin erinomainen oluttuttavuus, eikä tuo sarjaan kuuluva vehnäbockikaan yhtään pöllömältä vaikuta. Pitänee etsiä sitäkin siis testiin jossain vaiheessa. 

Vaalea Doppel-Hirsch oli sinällään jännä tapaus tummempaa serkukseensa verraten, sillä tässä melko vahvaa roolia näyttelevät aromaattiset humalaromit, eikä niinkään vahva maltaisuus. Tarkempaa tietoa oluen sisällöstä en onnistunut löytämään, mutta voisin lyödä pääni pantiksi, että tähän on ladattu kohtalaisen kiva annos Saphria tai muuta vastaavaa, vähän rönsyilevämpää germaanilajiketta kyytiin.

Vaalean maltainen, paikoin jopa hieman parfymaattisiin mittoihin nousevan humaloitu,  kaunis ja kesään sopiva, perushellesiä ryhdikkäämpi lager. Ei ehkä aivan täytä sitä tummempisävyisemmän ja selkeästi mallasvetoisemman suosikkini aukkoa, mutta hyvää ensihoitoa kyllä tarjoillaan ihan tuopin täydeltä. Ostan kyllä jatkossakin, jos vain vastaan tulee.

Lisäyksenä todettakoon, että kahdeksan vuotta sitten Doppel-Hirsch Dunkelille antamani pisteet jäävät nyt maistettua Maibockia alhaisemmiksi, mutta pikkuvikoja. On tuo Dunkel nykyisellään ollut selkeästi taannoista arvosanaansa maistuvampi kokonaisuus. Hyviä laatuoluita kumpikin.


Höss Doppel-Hirsch Mai-Bock

Vaaleahkonkeltainen, tummaa taustaa vasten hieman värissään kypsyvä, kaunisvaahtoinen olut. Tuoksusta löytyy vaaleaa mallasta sekä melko parfymaattista, kuivakukkaisaa ja hieman yrttistä humalointia. Menisi helposti kepeämmästäkin, aromirikkaasta lagerista. Jotain kuivattua sitruksenkuortakin nenä poimii, ihan hentoista hedelmän makeuttakin. On kyllä kiehtova.

Ja makuhan jatkaa tuoksun linjoilla. Jännän aromaattinen tunnelma tuo mieleen vanhan mökkimiljöön kuivakukkaisen, parfymaattisen tuoksusekoituksen, jossa on mukana myös kuivattua sitruksen kuorta, kuivaa vadelmaisuutta ja vehreämpää yrttisyyttäkin. Mallaspuoli on hyvin vaalean ja hillityn tuntuista, minkä myötä olemus on vahvuuttaan raikkaampi, kevyempi ja pelottavan helposti juotava. Kevyttä mausteisuutta tuntuu takaa nousevan, mutta suuremmin se ei palettia heilauta.

Ei ehkä aiheuta aivan samaa hekumaa kuin tummempi syyspainos, mutta onhan tämä taas yksi hieno saksalaisen olutosaamisen taidonnäyte.

Pisteet: 37/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti