torstai 9. syyskuuta 2021

Tilmans Export

Tilmans Export

Oikeinsyöjät tuntuvat käyvän iänikuista kädenvääntöä siitä, kuuluuko ananas pizzaan vai ei. Itselleni puuduttavaksi käynyt kysymys on oikeastaan se ja sama. Syökööt kukin pizzansa kuten haluaa. Mutta aihe, joka oikeasti vaatisi keskustelua on, että kuuluuko ananas Dortmunderiin? Tai germaanilareihin ylipäänsä. Minusta ei ja lasissani kävi siitä vahva todiste.

Olen kesän mittaan vuolaasti kehunut saksalaisen Tilman Ludwigin taitoa modernisoida saksalaisia perustyylejä sopivan hillitysti, mutta silti tunnistettavan raikkaasti. Eritoten Das Helle ja Der Weizen ovat jääneet mieleeni. Varantoni viimeinen tilmannsilainen osoitti kuitenkin, että perustyylien muokkaaminen perinteisten makumuottien ulkorajoille on kuitenkin tarkkaa ja vakaata harkintaa vaativaa puuhaa.

Tykästyin kovasti savitaiteilija Andi Meierin luomaan Export-oluen etikettiin jo ensisilmäyksellä ja päätin säästää sen koko olutsarjan viimeiseksi. Kunniapaikalle. Kyseessä on Brauerei Gut Forstingilla valmistettu, Münchenin soratasangon, Chiemgaun ja Jura-Oberpfalzin maltain rakennettu exportlager, joka on humaloitu Bodenseen alueen Tettnangerin sekä Hallertaun Tangon voimin.

Tango lienee se tekijä, joka ei kieleni lantiota oikein saa keikkumaan. Hyvin ananaksinen, muutenkin makeanlaisen hedelmäinen, mutta voimakkuudeltaan haalean hillitty lisävivahde ei istu oikeastaan ollenkaan vaalean lageroluen makumaailmaan ja tekee oluesta Tilmansin muutoin hienon linjan päättävän mahalaskun.


Tilmans Export

Kevyen utuinen, vaaleankeltainen olut hyvin vuolaalla vaahdolla. Tuoksu on tyyliin nähden erikoinen: vaalean maltaisuuden laineilla kelluu ananaksista hedelmäisyyttä yhdwsesä yrttisyyden kanssa. Tango ei taida olla minun juttuni…

Maku vahvistaa tuoksun epäilyt. Anananasmainen hedelmäisyys tekee muutoin tasapainoisesta, vaalean maltaisesta ja hieman yrttisen purevasta tunnelmasta vähän pervon oloisen. Ehkä vika on minussa, mutta tämä twisti ei tähän paikkaan ja tähän tyyliin oikein istu. Humaloinnin tuulahdus kun on Tilmansin muiden oluiden tapaan sovitettu vahvuutensa osalta tyylilajin normeihin. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että ananashedelmä jää vähän vaisuksi, mutta purkkiananaksen tavoin imeltävän läpitunkevaksi tekijäksi muutoinkin hillittyyn kokonaisuuteen.

Selkeänä ylilyöntinä voisi olla potentiaalia, mutta vähän sitäkin epäilen. Ei oikein iske – germaanimakujen kanssa kikkailu on taitolaji, jonka Tilmans taitaa varsin hyvin, joskaan ei näemmä aukottomasti.

Pisteet: 25/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti