Olarin Urkki Special Bitter (U.S.B.) -cask ale

Olarin Urkki Special Bitter (U.S.B.)

• Tyyli: Premium Bitter / ESB
• Alk.%: 5,0
• Panimot: Olarin Panimo, Espoo, Suomi

Myöhähkö saapuminen Helsinkiin ei ole nälkäiselle matkalaiselle kovinkaan helppo rasti, sillä valtaosa maamme sykkivimmänkin metropolin ruokaravintoloista sammuttaa keittiöidensä valot arkisin jo iltayhdeksään mennessä. Tämä on toki täysin ymmärrettävää, ei siinä mitään. Pitkän siirtymän päätteeksi maistuisi joka tapauksessa jonkinmoinen ape, enkä lähtökohtaisesti näe pahana asiana sitäkään, jos samalla istahduksella hoituisi myös maltaisemman nautinnon kokeminen.

Työviritteiset vierailut painottuvat pääsääntöisesti Mannerheimintien latvaseuduille. Aikani lähimpiä vaihtoehtoja tutkittuani totesin vaihtoehdoikseni Mullikan ja hieman enemmän logistista vaivaa vaativamman St. Urho’s Pubin. Päädyin lopulta jälkimmäiseen, sillä Urkin pizzoista olen kuullut ihan hyviä kuvailuja ja pumppuhanasta löytyvä olarilainenkin kiinnosteli kovasti.

Olarin Urkki Special Bitter (U.S.B.) ja pizza.

Oluen nimilyhenne USB ei tällä kertaa viittaa tietotekniseen liittimeen, vaan identifioi esbityylisen oluen tarkan lokaatiosidonnaiseksi. Suomeksi sanottuna Urkki Special Bitter on Olarin Panimon St. Urho’s Pubille panema real ale. Viisipinnainen riili ja pepperonipizza ei välttämättä olisi aina se ykkösyhdistelmä, mutta matkalaisen on välillä tehtävä kompromisseja. Pääsin rauhoittumaan USB:n makuun pizzaa odotellessani, mutta maku tuntui jotenkin ontolta. Etenkin ensimaun totaalinen olemattomuus tuntui epämiellyttävältä, vaikka jälkiliu’un runsaus paljon pelastikin.

Itsenäisenä nautintokappaleena paikan nimikkoriili ei itseään historiankirjoihin painata, mutta sen olemus ryhdistyi kuin taikaiskusta, kun keittiön antimet saapuivat pöytään. Ei edelleenkään paras paritus mitä ruoalle ja juomalle voisi kuvitella, mutta ainakin oluesta pizza tuntui nostavan paljonkin makuja esiin. En usko, että oluen tarkoitus olisi missään vaiheessa ollut ESB:tä imitoidakaan ja erottuvuutta makumaailmoista löytyykin aika paljon. Tähän pizzaoljenkorteen tarttunen jatkossakin, kun tie joskus taas iltamyöhällä  hesoihin vie.

Olarin Urkki Special Bitter (U.S.B.)

Rusehtavan keltainen, valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on hedelmäinen, hieman pähkinäinen ja maltainen. Suht mieto, muttei hassumpi.

Ensipuraisu on aika tyhjä, hämmentävän vesinen. Ei siis vetinen, vaan vesinen. Pian päälle kuitenkin vyöryy ryhtiään hyvin kokoava ja kokoaan kasvattava makurynnistys. Ensin pähkinää ja keksiä, sitten kypsää, hedelmäisempää tuntua ja lopussa yrttisempää katkeruutta. Runkona hieman karamellinen mallaspeti. Tuntuman loppupuoli ennen katkeroa on pehmyt ja miellyttävä. Alkumaku on poissaolevuudessaan erikoinen, eikä tunnu muuttuvan lasin huvetessakaan.

Hyviä palasia siis löytyy, mutta uusintapinttiä en kuitenkaan heti lähde tilaamaan.

No, pizzan saapuminen pöytään parantaa asetelmia. Olut selvästi tykkää kiinteästä vastaparista ja avautuu heti kättelyssä hieman hedelmävetoisemmalla, pähkinäisellä särmällä. Oikeastaan aika mukava pari, jossa oluestakin pääsee enemmän makuja esiin.