- Tyyli: Sahti
- Alk.%: 9,5
- Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo, Tampere, Suomi
Näin alkaneen vuoden kunniaksi myös Alko herää hetkellisesti
horroksestaan ja ojentaa valikoivan kätensä myös kotimaisten pienpanimoiden
suuntaan – hyvin rajoitetusti ja rajallisesti kuten ylivaltaisen monopolin
tapoihin kuuluu. Tänä vuonna valikoimiin antoi oman näytteensä kaikkiaan
kolmetoista kotimaista toimijaa, joiden joukossa on pari valtion viinamonopolin
ensikertalaistakin. Kävin heti maanantaina hakemassa koko revohkan parempaan
talteen ja hyvän aikaa sitten olin päättänyt aloittaa oluisiin pureutumisen
kotimaista oluen valmistusperinnettä kunnioittavasta Pyynikin
Käsityöläispanimon Presidenttisahdista! Pyynikkihän muuten kuuluu vähän niin
kuin puoliksi näihin Alkon ensikertalaisiin, sillä sen tuotteita on tähän
saakka ollut tarjolla vain tilausvalikoiman puolella (Vahva Simo ja
Isoportteri).
+-+Copy.JPG) |
| Sahti kylpee valossa... |
Teemaan sopivasti Smetana-blogisti kirjoitteli tällä
viikolla mielenkiintoisen, mieltä lämmittävää tunnelmaa hohkavan läpikäynnin
perinteisen sahdin valmistuksesta vanhassa hirsisaunassa – suosittelen tutustumaan
jo kuvien vuoksi! Sahdista olen jotain myös itsekin ehtinyt turisemaan Pihamaan tuotoksen yhteydessä… Pyynikin sahti kuitenkin poikkeaa perinteisemmistä
lajinsa edustajista, sillä esikuviensa tavoin sen ei pitäisi olla läheskään
niin ronkeli säilyvyytensä tahi olosuhteiden suhteen – toivoa sopii, sillä
suurimmassa osassa Alkojahan kylmäkaapit ovat tuiki tuntematon kapistus tai
sitten lastattu täyteen suurpanimoiden bulkkitölkkejä janoisten ”A-oluenystävien”
houkuttelemiseksi. Panimolla on kuitenkin siintänyt kirkkaana (tai sanotaan nyt
sahdin kohdalla, että sameana) mielessä tottuttua pidempään säilyvä
sahtilajike, josta esimakua tarjoilikin viime kesän oluttapahtumissa tarjolla
ollut Kataja 1.086-sahti. Soitellen sotaan ei suinkaan aiheen tiimoilta ole
lähdetty, sillä apuna kehittelyssä ovat olleet mm. TAMKin biokemian opiskelijat
ja kehitystyötä pelkästään ykspistenollakasikutosen kanssa tehtiin puolisen
vuotta.
1.086:en sekä Presidenttisahdin säilyvyyden yhtenä
salaisuutena onkin runsas katajalla pelaaminen sekä tavallisesta sahdista
poiketen sen keittäminen (normaalistihan sahtia ei missään vaiheessa keitetetä,
korkeintaan kiehautetaan) – myös joidenkin mielestä sahtiin kuulumatonta
ainesosaa, eli humalaa on valmistuksessa käytetty sen säilyvyyttä parantavan
voiman vuoksi. Luonnollisesti myös itse valmistusprosessiin on jouduttu paneutumaan
paljon syvällisemmin ja taustatyöhön kuuluu niin vinkkien hakeminen real
ale-maailmasta mutta myös Alkon myymälöiden lämpötilojen kartoitus – lienevätkö
osakkaat sitten kiertäneet A-marketteja antureiden kanssa, sitä en tiedä. Joka
tapauksessa helpolla sahti ei säilyväksi ole antautunut ja retki onkin ollut
haastava. Tuomaksen pilke silmäkulmassaan toteaakin:
”Vaikuttimina ovat humalan ja katajan suuri
määrä, brittiläisen real ale maailman vinkit, hapen poistaminen pullosta,
proteiinien manipulointi ja varsin tarkasti suunniteltu käymisprosessi. Siinä
se. Helppo homma.”
Ehkä parempi ja konstittomampi säilytettävyys tuo tämän
jalon perinnejuoman takaisin kansan pariin – se on ollut myös panimon
taka-ajatuksena kokeiluissa. Presidentillisen versio on 1.086:sta miedommin
humaloitu, rukiisempi sekä enemmän perinteisempiin sahteihin verrattavissa
oleva. Alkoihin päätyneet sahdit koostuvat kaikkiaan kuudesta eri
valmistuserästä, joten pullokohtaisia eroja edelleen varsin elävällä tuotteella
todennäköisesti ilmenee. Sahdin valmistuksen perinteet juontavat juurensa Tuomas
Peren satakuntalaisesta sukuhaarasta, jossa sahti.websin tietojen mukaan
ainakin isoäiti Aili Kulmala on ollut vahva tekijä tämän ikiaikaisen
perinnejuoman valmistuksessa. Perinteet siis kunniaan uusin kujein – sahtejahan
perinteisesti on niin monta kuin tekijäänsäkin. Itse otan uuden tulokkaan
ilolla vastaan!
 |
| Pyynikin Käsityöläispanimo Presidenttisahti |
Samea, rukiisen ruskea, rauhallisuutta uhkuva sahtijuoma
joka ei suotta vaahtoa. Tuoksultaan alkuun varsin mieto, kuin aromit olisivat
tiivistyneet juoman pintaa verhoavaksi, raskaaksi kerrokseksi, joka kuitenkin
vapautuu hiljalleen. Päävärinä on mielenkiintoinen, imeltyneen kypsää banaania
ja rukiista limppuisuutta yhdistelevä, hieman karamellistakin makeutta kätkevä
tunnelma. Imeläksi tuoksu ei silti ylly, tuota tasoittavat mm. hiivainen
mausteisuus sekä hieman kuivattava viljaisuus - jokseenkin hyvää tunkkaisuutta joukosta
löytyy myös.
Mausta löytyy mukavasti myös katajaa sekä ohutta katkeronkin
puraisua jälkimausta - sitä ei missään nimessä ole liikaa, hyvä niin! Banaanin
tumma imelyys on muuttunut hedelmäisemmäksi, mutta samalla myös menettänyt
jalansijaa kokonaisuudesta. Rukiin sävyttämä mallaspuoli on hitusen imeltynyt,
tumman ruskea - se kaikuu katajan maustamana, sopivan hapakkana. Myös hiivan
tukemaa pullataikinaista mausteisuutta löytyy katajapensaan suojista.
Hiilihappoja ei käytännössä juurikaan ole, mutta tuntuma jää silti hieman
kevyeksi, joskaan alkoholikaan ei missään vaiheessa maistu. Sopivasti purevan
katajainen, sopivasti makea sahti, joka periaatteessa toimii ihan
mallikkaasti... Tietyllä tapaa makua jäin kaipaamaan asteen verran lisää -
komponentit ovat hyvin linjassa, mutta jäävät hieman tasaisuuden varjoon,
aavistuksen varovaisiksi esiintulijoiksi. Tästä sahdista saa kuitenkin kiinni
ja maku on hyvä, mikä lieneekin se pääasia!
Tuomio: Loppuunsa hyvin maistuva sahti, joka sisältää kaiken oleellisen nautinnon takaamiseksi. Omaan suuhun pyöreyttä olisi niin maussa kuin tuntumassakin olla enemmän, mutta suurempia murheita ei tuostakaan puolesta kannata ottaa. Suosittelen tutustumaan!
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti